Merkinnät teemasta 'tanssiesitykset'

Jälkitunnelmointia

Lauantaina esiinnyin häissä. Se on aina Erityinen Juttu, sillä hääpäivä tapaa oleman sellainen, joka säilyy aina ihmisten mielissä.

Hääkeikkoihin tulee valmistauduttua tavallistakin huolellisemmin. Esimerkiksi meikkaukseen saa kulumaan aikamoisen tovin. Toisaalta syytäkin on tavallista hienopiirteisempään työskentelyyn, sillä yleisö on ihan liki.

Tunnelma on myös ihan erilainen kuin “tavallisilla keikoilla”. Useimmilla keikoilla yleisö on tullut katsomaan nimenomaan itämaista tanssia, mutta häiden vetonaula löytyy jostain ihan muualta. Tanssiesitys on lisämauste, josta yleisö nauttii seurustelun ja juhlinnan ohessa.

Oli hienoa tulla kutsutuksi esiintymään pariskunnan tärkeimpään juhlaan. Ikimuistoista, molemmin puolin.

***

Ensi lauantaina on edessä vielä yksi yksityistilaisuus, jonne menen tanssimaan. Syyskuu onkin ollut pullollaan esiintymisiä ja ekstratanssitunteja. Ilo on tässäkin tapauksessa minun puolellani, vaikka aikataulut ovat välillä kääntyneet minuuttitahtisiksi.

Syyslomaan on vielä kolme viikkoa, ja sinne asti paahdetaan täysillä. Ehdin jo erään toisen alan ammattilaisen kanssa aprikoida, millä mielialalla mahdamme joulukuussa olla. On ihanaa, että on töitä, mutta toisaalta kun on töitä, saattaa tulla vauhtisokeaksi. Täytyy yrittää pitää varansa.

***

Ammattilaisista puhuakseni… Kirjoitin Ishtar-blogiin tekstiviestistä, jonka lauantaina sain. Vaikka olenkin monialainen yrittäjä, jokin tolkku siinäkin sentään.

Kesän loppu

Koulun alku on kesän loppu.

Vaikka eihän se mikään kesän loppu ole vaan loman loppu. Niin vain on syvään iskostunut se ajatus, että kesä alkaa koulun loputtua ja syksy on tullut, kun koulureppu kaivetaan taas esiin.

Meillä vietetiin viimeistä lomapäivää kesäsin menoin: kävimme uimassa uimahallissa, söimme jäätelöä, olimme ja köllöttelimme. Asennoiduimme alkaviin rutiineihin.

***

Alkuviikkoni on ylipäätään mennyt festivaalista toipumiseen. Hehkutin festivaalitunnelmia urakalla Ishtar-blogissa, joten jätän tässä toistamatta hehkutukseni.

Tyydyn tässä toteamaan, että oma festivaalini oli onnistunut niin esiintymisen, kurssien kuin epävirallisen ohjelman puolesta. Saharan perjantain tanssiesitys onnistui kaikin puolin asiallisesti – tai ehkä “asiallinen” ei ole kabareetunnelmassa se oikea sana –, vaikka minä kaduinkin helteisessä ja hapettomassa tapahtumapaikassa katkerasti asuvalintaani. Hiki virtasi koko illan.

Toisaalta koskapa sitä olisi vietetty kesäfestareita, jolloin ei olisi ollut aurinkoa ja hellettä. (Tarkemmin ajatellen taisi olla vuonna 2003, silloin tanssijoille tarjoiltiin myös vettä.)

Loppu muttei loppu kuiteskaan

Tänään olivat kevään viimeiset opiston tanssitunnit. En olisi edes muistanut, ellen olisi pysähtynyt oikein ajattelemaan. Toiminimeni järjestämien ryhmien kevätlukukauden viimeiset tunnit ovat huomenna, mutta se ei tarkoita, ettäkö tässä peukaloita pääsisi pyörittämään, sillä…

… ensi viikolla on kenraalit joka ilta, kunnes perjantaina on Onnenvärinöiden aika. Sinne asti ompelen pukuja ja viilaan esityksiä ja treenaan sooloja ja säädän puvustuksia ja hion ohjelmaa ja väsään käsiohjelmaa ja myyn lippuja ja… Sanotaan, että pidän itseni kiireisenä.

Onnenvärinöiden jälkeisellä viikolla alkavat loppukevään teematunnit ja disco orientalin kevätkoreografian tunnit ja tanssibalanssi ja Saharan uuden koreografian treenit, joita jatketaan hamaan kesälomaan saakka.

Lauantaita 25.4. kohti mennään täyttä höyryä, sillä silloin on Etelä-Pohjanmaan itämainen ilta, jota Sahara on järjestänyt koko kevään.

Ryhmieni itämaisen illan esitykset eivät enää tuo lisätyöllistystä, sillä siellä nähdään samat tanssit kuin Onnenvärinöissäkin, mutta osaan silti kuvitella, että ihan toimettomaksi ei tarvitse silläkään viikolla heittäytyä.

Muutama lisätunti vuorokauteen ei tekisi pahaa, mutta muuten on kivaa. Valmistumassa on joukko komeita tansseja!

Tihkeät vaihdot

Speli-keikka numero yksi takana. Taisi olla rankin keikka, mitä olen tähän mennessä tehnyt: puolen tunnin keikkaan mahtui kuusi tanssia, joista tanssin viidessä. Puvunvaihtoja oli kaksi (toisin sanoen kolme eri pukua), joten silloin, kun en ollut lavalla, olin kiiruulla pistämässä uusia kamppeita päälle.

***

Kaikkinensa mukava keikka, josko muistin taas, että minun kannattaisi itsekin noudattaa omia neuvojani. Muistutin tanssijoita maanantain kenraaleissa, että ottavat pukukassiinsa pyyhkeen. Tanssiminen nimittäin nostattaa hien pintaan, ja puvunvaihto tihkeälle iholle on haasteellista. Pyyhkeellä ei tosin synny kuin pyyhekuivaa, mutta parempi sekin kuin valuvat hikivanat selässä, harteilla ja muilla anatomisilla osilla.

Vaan oliko minulla tänään pyyhe mukana? Eipä tietenkään. Pahimmat hiet pyyhittiin collegetakkiin, jonka imukyky ei ollut hassumpi. Huomisillan keikkakassiin nakkasin jo kaksi pyyhettä. Oppimiskykyinen yksilö.

***

Keikkaohjelmistomme tänään:

  • aloitus räväkkää disco orientalia, duona Animal City leopardikuteissa
  • pikaisen puvunvaihdon jälkeen saidiasussa tämänkeväinen keppisooloni Amona
  • duoparini tanssi kaksiosaisessa asussa huivitanssin Scheherazade
  • Shik shak shok -baladisooloni Hananin estradipuvussa
  • duona tanssi viiden vuoden takaa, Youm wara youm, jossa oli yllättävän ylväs tunne, kun kummallakin oli asuna Hananin estradipuku
  • päätteeksi Alhenan tämänvuotinen nasakka rumpusoolo edelleen samoissa kuteissa.

Tämän illan keikan pikainen puvunvaihto leopardeista saidiin sujui loppujen lopuksi parissa minuutissa, kun kaikki nopeuttavat keinot olivat käytössä ja käytössä kuusi kättä. Pukijallemme suurin kiitos! Ilman häntä emme olisi olleet aikataulussa lavalla. Olkoot huomisillan puvunvaihtokuviot yhtä sutjakkaita.

***

Huomisella keikalla ei nähdä yhtään samaa tanssia, mutta hananit pääsevät jälleen lavalle. Tämänviikkoisen renoveerauksen jälkeen estradipuku alkaa olla mukava ja tukeva päällä – sain tanssia aivan rauhassa, puku ei vaikuttanut menoon yhtään. Se tosin otti aika monta työtuntia: ensin levennystä ja pidennystä selän yli menevään osaan, sitten kaikkien olkainten irrotusta ja uudelleenasemointia. Kun vielä laitoin hameosaan kuminauhan, joka kannattelee helman painoa, alkoi puku olla jo aika passeli päällä.

Paljastettakoon kuitenkin, että puvussa on vielä ainakin viisi tai kuusi hakaneulaa, jotka pitävät kriittisiä osia paikoillaan, vuorit ovat paikoitellen irrallaan ja muutama neula lankoineen on pukuun piilotettuna, ettei tarvitse päätellä lankaa ennen kokoonharsinnan jatkamista. Mitä yleisö ei näe, sitä se ei tiedä.

Huh!

Kahdet kenraalit samana päivänä on kieltämättä paljon, varsinkin kun niitä ennen on vielä kahden tunnin treenit. Mutta nyt on nähty, että Speli-keikkojen kokonaisuus on toteutettavissa.

Toki pari muttaa on joukossa. Muutama puvunvaihto pitää hoitaa tosi sähäkästi eikä kuppailemaan parane jäädä. Erityisesti perjantain puvunvaihtoihin täytyy vielä kehitellä pari nopeuttavaa ratkaisua: lavalta tanssista A ja puvusta A pukuun B ja takaisin lavalle tanssin B vei nimittäin melkein kolme minuuttia, kun olin arvellut, että alle kahdessa selviäisi. Täytyy siis hioa puvunvaihtotekniikkaa!

Nyt kun olen nähnyt kummankin illan ohjelmiston puvut ja meikit päällä, uskallan luvata, että näistä tulee hienot, värikkäät ja monipuoliset keikat. Sen kunniaksi mainospala: perjantaina 19.30 puolen tunnin pläjäys sooloja ja duettoja, lauantaina 20.15 tunnin keikka ryhmätansseja, kumpainenkin Alavudella Kunto-Lutrassa Eteläpohjalaisissa Speleissä. Tulkaa ja täyttäkää katsomot!

P.S. Do-tanssijoille tiedoksi: Habibin sovitus on päivitetty, nyt opiskelemaan ennen keskiviikon ylimääräisiä treenejä.