Sormiharjoituksia

Kahdeksan tunnin yö ei tunnu missään, vieläkin käyn hitaalla. Tänään vuorossa Seinäkuun yö, alustavasti noin seitsemän tunnin reissu. Ennustan, että sen jälkeen olen ihan valmista kauraa ja poikkeuksellinen viikonloppu (= ei pakollisia menoja kalenterissa) tulee tarpeeseen.

Kun tässä iltaa kohti heräilen ja saan meikit naamaan, on keikkafiiliskin varmasti kohdallaan. Sahara ja D’Or Tiny Edition esiintyvät Seinäkuun yössä kolmeen otteeseen:

• Nuorisokeskuksessa kello 18.35
• Torikeskuksessa kello 19.40
• Lyseolla kello 22.10

Kaikilla keikoilla nähdään viisi tanssia, tarjolla itämaista tanssia haikeasta hilpeään ja kansanomaisesta fantasiaan, mausteena lennokasta disco orientalia.

Seinäjoella liikkuvat, tervetuloa katsomaan meitä ja muita!

***

Yhdeksästoista päivä: laulu suosikkilevyltä

Pauli Hanhiniemen Perunateatteri: Toisen takin taskuun (YouTube-linkki)

Kun Kolmatta Naista on jo kahteen otteeseen, niin tarjotaan vaihteeksi Perunateatteria. Perunateatterin ensimmäiset kaksi levyä (Vol. 1 sekä Mitä sais olla) menivät Kolmatta Naista kaivatessa, mutta kolmannesta levystä eteenpäin Perunateatteri oli loistava.

Se kolmas levy on Kaupunkitarinoita. Nappasin laulun Toisen takin taskuun, mutta koko levy on täynnä hienoja biisejä. Kuten Perunateatterin seuraavakin, Pikkutaivas. Ja sitä seuraava Appelle-moi Bob. Ja se viimeinen, Kaikki rakkaudesta.

Vuonna 1994 jäin kaipaamaan syvästi Kolmatta Naista. Vuonna 2005 jäin kaipaamaan Perunateatteria. Onneksi on Hehkumo – ja taas Kolmas Nainen.

***

Kahdeskymmenes päivä: laulu, jota kuuntelet vihaisena

Andrew Lloyd Webber: Overture of Jesus Christ Superstar (YouTube-linkki)

Musikaali, joka on vahva ja koskettava. Tunteiden kirjo vie mukanaan.

Elokuvasta en pitänyt yhtä paljon kuin itse musikaalista (Jeesuksen osa on parhaimmillaan Ian Gillanin tulkintana), mutta kiinnostuneille elokuvan tulkinta Overturesta

hakusanoja 30 days of music, Andrew Lloyd Webber, Kolmas Nainen, Perunateatteri, tanssikeikat
Ei kommentteja »

Eilen oli Seinäkuun yö (Seinäjoen vuosittainen kulttuuritapahtuma, joka valtaa koko kaupungin). Tänä vuonna Saharan lisäksi seinäkuulaisille esiintyi myös D’Or. Yhdessä vedimme kaksi eri keikkaa, illalla Torikeskuksessa isolla porukalla ja myöhäisillassa Urheilutalolla vähän vähemmällä väellä.

Tänä vuonna sää oli niin lämmin, että alkuillasta ulkonakin olisi voinut esiintyä. Yleensä tanssiminen ulkosalla ei ole hyvä idea: jos lämmintä on alle 20 astetta ja lisäksi vielä tuulta, lihakset tuppaavat hyytymään. Ei ole mukava tehdä olemattoman pieniä liikkeitä, muttei myöskään kiva reväyttää lihaksia.

Koska ensi vuonna tuskin osuu tällainen lämpöaalto Seinäkuun yölle, pitäydymme jatkossakin sisäesiintymisissä. Torikeskuksen lattia oli lennokas, mutta onneksi kaikki tanssijat pysyivät pystyssä. Urheilutalolla taas mentiin tihkeällä lattialla, jossa pirueteissa sai potkaista reilusti eikä siltikään pyörähtänyt.

Yhtä kaikki mukava tehdä tanssia tunnetuksi myös sellaiselle yleisölle, joka meitä harvemmin muuten tulee nähneeksi.

hakusanoja esiintyminen, tanssikeikat
Ei kommentteja »

Koska tämä blogi heijastelee aina sitä, mikä kulloinkin elämässä on eniten pinnalla, tarjolla jälleen tanssielämyksiä. Olin illalla tanssikeikalla Ähtärissä, tällä kertaa esiintymässä tasavuosijuhlissa.

Usein tanssiesiintymiset ovat näytöksiä, joissa yleisönä on tanssin harrastajia. Nämä harrastajat ovat tulleet katsomaan nimenomaan tanssia ja sitä myöten osaavat heittäytyä esityksiin mukaan.

Tavallinen yleisö, jos tällainen lattana termi sallitaan, seuraa yleensä esityksiä sivistyneesti hiljaa ja taputtaa hillitysti esityksen jälkeen. Vasta esityksen jälkeen saa kuulla, että yleisö on pitänyt esityksestä kovasti – tanssin aikana sitä ei välttämättä huomaa.

Tämän illan keikalla oli sellainen yleisö, joka aloitti rytmikkään taputuksen jo heti musiikin ensi tahdeista ja palkitsi tanssijat biisien päätteeksi runsain taputuksin. Olo oli kuin tanssifestareilla esiintyessä (ja tämä on siis korkein mahdollinen kunnianosoitus, mitä yleisölle voi antaa).

Esiintyminen on aina upeaa, mutta erityisen upeaa se on, kun yleisökin silminnähden nauttii esityksestä.

***

Seuraava kalenterissa oleva esiintyminen on kahden kuukauden päästä Tampereella, joten ihan heti ei tanssiesityshehkutusta ole tyrkyllä. Tanssituntihehkutus toki pulpahtelee aika ajoin pintaan, sillä arkeni jatkuu tanssin parissa.

hakusanoja tanssikeikat
Ei kommentteja »

Eihän se keikka täydellinen ollut, pois se meistä. Mutta hyvä silti, noin kokonaisuutena. Monipuolista, vaihtelevaa, värikästä, iloista.

Tulihan siellä kämmättyäkin pariin otteeseen. (Kämmäysten analysointi on mielekästä kuunneltavaa vain toisen esiintyjän mielestä. Se on vähän samaa kuin jos jää korttipelin jälkeen pohtimaan ääneen, että jos olisin sittenkin lyönyt sen padan… Sivustaseuraaja ei jaksa menneiden ruotimisesta innostua.) Totean siis yleisluontoisesti, että tulihan sitä tehtyä tansseista paikoin uudisversioita ja muutamaan otteeseen reagointikyky laahasi pahasti perässä. Mutta se kuuluu asiaan.

***

Speli-keikka Kuortaneella Aalto-ravintolassa oli kaikkinensa mukava kokemus. Joukossa oli yksi ensikertalainen tanssija ja muutama sellainen, joilla on takana vasta pari esiintymistä, mutta valtaosa väestä oli tanssikonkareita.

Salissa ihmiset olivat lähellä, joten esiintymisestäkin tuli intensiivisempää. Oli helppo hymyillä. Kuten eräs konkariosaston tanssiystävä totesi: “Se hymy irtoaa joka kerta helpommin ja helpommin.” (Sitaatti ei ole välttämättä sanatarkka, mutta kiteyttäää asian ytimen.)

Olemme esiintyneet Aalto-hotellissa jo kertaalleen aiemminkin, kun Sahara järjesti samassa tilassa keväällä Etelä-Pohjanmaan itämaisen illan. Silloin meillä oli tilaa enemmän, nyt tanssilattia oli pahimmoisen pieni. Hyvin tanssiryhmäni kuitenkin skarppasivat ja sovittivat liikettä käytettävissä olevaan tilaan. Edes Alhenan milayabaladi, jota ei ole tehty postimerkkin kokoisille lattioille, ei mennyt sähellykseksi, vaikka tilaa milayan heiluttamiselle ei juurikaan ollut.

***

Oli hieno keikka. Hyvät tanssit, onnistunut kokonaisuus, kiva yleisö. Ja ennen kaikkea mainiot, motivoituneet tanssijat. Minulla on ilo ohjata isoa joukkoa ihania tanssijoita. (Ensi viikolla sitten taas treenit. Eipä jäädä killumaan sinne onnenkukkuloille.)

hakusanoja Spelit, tanssikeikat
Ei kommentteja »

Tänään kolme tanssiryhmääni kokoontui kenraaliharjoituksiin. Viime hetken uudelleenjärjestelyiltä ei vältytty, mutta ratkaisevimmat ongelmat (= vaatteidenvaihdot) saatiin ratkottua. Siirtymät tanssista toiseen ovat niitä kriittisiä kohtia. Itse tanssithan on viime talven ja kesän aikana treenattu siihen kuntoon, että ne sujuvat kyllä.

Olen varsin tyytyväinen meidän tanssikokonaisuutemme monipuolisuuteen. Kolmen vartin keikassa on niin kansantanssia, perinteistä itämaista kuin disco orientaliakin. Tämän illan läpimeno osoitti, että kokonaisuus myös mahtuu puvunvaihtoineen päivineen säädettyyn kestoonsa – raskas kivi vierähti sydämeltä.

Neljän tunnin harjoitusrupeaman jälkeen väsyttää vietävästi, mutta lohduttaudun (?) sillä, että tämä väsymys ei ole mitään verrattuna siihen väsymykseen, mitä tunnen lauantaiaamuna, kun herään ennen puolta kahdeksaa herättelemään jälkikasvua, jotta ehdimme ajoissa heidän Speli-keikkansa kenraaliharjoituksiin…

***

Vielä virallinen mainososio:

Eteläpohjalaiset Spelit Kuortaneella, itämaisen tanssin esitys 21–21.45 Liikuntahotellin Aalto-ravintolassa. Luvassa upeita tanssijoita, iloisia ja näyttäviä tansseja sekä vuoden vinkeimmät vaatteidenvaihdot!

hakusanoja kenraaliharjoitukset, Spelit, tanssikeikat
Ei kommentteja »