Merkinnät teemasta 'tanssinäytös'

Keikkahuuman tasaus

Sahara esiintyi tänään Mihrimah ry:n syysnäytöksessä Tampereella. Tanssiryhmämme kutsuttiin kesällä näytökseen, ja ilomielin lähdimme esiintymään. Tampereella on ihanaa tanssiväkeä, ja esiintyminen on aina mukavaa.

Sahara esitti tänään kaksi tanssia: andalusialaisen, josta tanssiväki on aina kovasti pitänyt, ja rumpusoolon, jota osaavat arvostaa myös ne, jotka eivät itämaisen tanssin hienouksia ymmärrä. Esiintymisfiilis oli loistava! Andalusialainen oli saatu kaivettua vuoden takaa aktiivimuistiin niin, että tanssi soljui liikkeestä toiseen kuin uni, ja rumpusoolokin oli jo kevään ja kesän mittaan hioutunut niin hyväksi paketiksi, että kaikki meni aivan nappiin.

Illan muista esityksistä ehdin näkemään valitettavan pienen katkelman, mutta sen verran näin, että Zahra Mujusen marokkolainen oli taattua tavaraa, Anu Haataisen tanssi hallitun kaunista ja Mihrimahin tanssiryhmän esittämät Hannele Lindgrenin koreografiat olivat juuri niin ihania kuin Hannelen kaikki koreografiat ovat.

Miia Ojanen jäi ikävästi näkemättä, mutta Outi Bomanin puku istui Miialle kuin valettu. Samoin Minna Koskisen milayabaladisooloa en päässyt katsomaan, mutta ihailin Minnan punaista pukua backstagessa. (Kyllä ne puvut vaan ovat puoli tanssia – heikko tanssi hyvässä puvussa ei näytä oikein miltään, mutta upeat tanssijat, upeat tanssit ja upeat puvut ovat mieletön yhdistelmä!)

***

Kaikkinensa aivan loistava ilta!

Minäkin ehdin saada kaksiosaisen pukuni käyttökuntoiseksi sopivasti tuntia ennen näytöksen alkua – liivit ja vyö pysyivät päälläni ongelmitta koko tanssin ajan.

Kiitos Mihrimahille, kaikille illan tanssijoille ja yleisölle ihanasta illasta!

***

Ainoastaan yksi kirpeä miinusmerkki tähän päivään osuu: jos ei olisi ollut tanssikeikkaa, olisin ollut mieheni kanssa katsomassa Kolmatta Naista. Ja se olisi ollut ehdottomasti parasta, mitä voi tehdä, jos ei itse ole esiintymässä.

Satunnaisia muttei sattumanvaraisia

Olen päivän mittaan laitellut linkkejä tanssitutkimukseen pitkin nettiä – ja tietysti linkki tulee myös tänne blogiin.

Jos olet itämaisen tanssin harrastaja tai opettaja, käy vastaamassa Hannele Lindgrenin verkkotutkimukseen maaliskuun aikana. Hannele tutkii itämaisen tanssin harrastajia ja heidän syitään harrastaa tanssia.

Lue lisää tutkimuksesta. Sama teksti julkaistaan myös Ishtarissa 2/2009. Itse tutkimukseen voit osallistua tämän linkin kautta.

***

Tämä viikko ei ole kevään rankin, mutta sijoittuu kyllä korkealle kisassa. Perjantaina Jyväskylään esiintymään, viikonloppuna osallistun tanssikursseille – ja kunto on sairastelun jäljiltä mitä on.

Onneksi tanssikurssien hurmio on yleensä sellainen, että tehoja löytyy tyhjiinpuristetustakin.

***

Keitin iltapalaksi mustikkavispipuuroa kauramannasta. Luonnollisesti pistin sokeria alle puolet ohjeen määrästä, loput korvattiin makeutusaineella. Minusta puuro ei maistunyt oikein miltään – flunssa on taas varastanut makuaistin.

Ainoa, missä tänään on ollut nimeksi makua, oli ohra-risotto, johon ravistelin päälle loput garam masala -maustepurkista.

***

En ole tallentanut läppärille toistaiseksi juurikaan tiedostoja, ainoastaan tarpeelliset ohjelmat: selaimen, sähköpostiohjelman, OpenOfficen, tekstieditorin, FTP-ohjelman…

Virusskanneri tarkisti koko järjestelmän: skanneri löysi 465 688 tarkistettavaa tiedostoa. Pienistä palasista ohjelmat koostuvat. (Mitä kaikkea sylttyä käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa koneelle automaattisesti oikein dumpataan?)

Kimaran kynnyksellä

Huomenna se sitten alkaa, kevään keikkakimara. Maalis–huhtikuussa on kaikkiaan viisi tapahtumaa, joissa esiinnyn yksin tai ryhmieni kanssa (lista löytyy tuosta oikealta puolelta).

Huomenna aloitetaan yksityistilaisuudesta, jossa kaksi tämän talven tanssia saa ensi-iltansa. Lisäksi tanssimme vanhaa ja lämpiminä pidettyjä – tulossa on hieno kooste. Ainoa asia, joka minua jännittää, on kuntoni: kröhää pukkaa, ja jos vauhdikkaammissa tansseissa suu pääsee kuivamaan, voi pian aikaa ollen iskeä akuutti yskänpuuska. Täytyy varustautua kurkkupastillein.

***

Ensi viikolla astun lavalle Jyväskylässä Seitsemän Hunnun Tanssi ry:n juhlanäytöksessä. Huhtikuulla on aika paikallisen Kevätkirmaisun, ja pääsiäisen jälkeen on sitten tanssitalven päättäjäisten aika: ensin Onnenvärinät ja viikkoa myöhemmin Etelä-Pohjanmaan itämainen ilta.

Odotettavissa on vielä – kunhan flunssa alkaa helpottaa – paljon treeniä, paljon ompelua, paljon järjestelyjä ja lukemattomia öitä, jotka venyvät pikkutunneille. Ihanaa!

12 päivää

Kohtsillään on Seitsemän Hunnun Tanssi ry:n juhlanäytös. Tulevalla viikolla pistän kasaan juonnot ja käsiohjelman ynnä mainoksen Jyväskylän lehteen, itse näytösviikolla hoidellaan viimeiset juoksevat asiat.

Maaliskuuhun oli niin pitkä aika, mutta nyt puhutaan alle kahdesta viikosta. Kuun puolivälin jälkeen katse kiinnittyy ensin veroilmoitukseen, sitten huhtikuun loppupuolen tanssitapahtumiin ja vielä toukokuun alun lehtideadlineen. Sen jälkeen elämä näillä näkymin rauhoittuu selvästi.

Toivottavasti en innostu täyttämään kalenteria.

Näytöskiitos

Sen on sitten takana päin, syksyn suurin näytöspuristus. Olo on rätti, poikki ja väsy, eikä päässä kulje kovin monta tolkullista ajatusta.

Sen verran kuitenkin, että tähtivieraamme Zahra Mujunen oli niin iloinen ja räiskyvä esiintyjä, että hyvä mieli tuli häntä katsellessa.

Ja sen verran, että ylpeänä vein tanssimaan ryhmäni Alhenan, Saharan ja disco oriental -porukan, joka esiintyi tänään nerokkaalla (?) nimellä Di-Or ’08, mutta taitaa kevääseen mennessä lyhentää nimeään muotoon D’Or.

Ja olin minä ihan miestä soolostanikin.

Ja juontajamme Elina on mainio. Buukkasin hänet taas ensi kevään Onnenvärinöihin (tulossa perjantaina 17.4.).

Kiitos, rakkaat tanssijaystäväni ja juontokamu. Oli jälleen ihanaa esiintyä teidän kanssanne!