Merkinnät teemasta 'tietokone'

Tekemättä jääneitä

Viime viikon olen paiskinut töitä minuuttitahtia. Tälle viikkoa on urakkaa ihan riittämiin: viikon normaalit duunit ja siihen päälle kaikki se, mikä jäi viime viikolla tekemättä.

Kummasti vain tuntuu likimain leppoisalta tämä elämä, kun jokaista minuuttia ei tarvitse venyttää äärimmilleen. Kiire on suhteellista.

***

Viime viikolla oli päiviä, jolloin en edes ehtinyt tietokoneelle asti. Useampana päivänä tein koneella sen, mikä oli ihan pakko, ja se ei ollut paljon.

Toki sitä pärjää ilman Facebookia ja Twitteriä, foorumeita ja sähköpostiakin (viimeksimainittua kyllä luin suhteellisen säntillisesti ihan loppuviikkoa lukuun ottamatta), niin kyllähän se outoa on. Kaikenmoiset nettiyhteisöt ovat tätä nykyä minulle työyhteisöjä ja kontaktipintoja, joiden kautta tehdään yhteisiä ja limittyviä projekteja. Esimerkiksi lauantaisen Mihrimahin näytöksen jälkitunnelmat on purettu pääosin Facebookissa.

***

Eniten viime viikon kiireessä harmittaa se, että tarkoitukseni oli Ishtar-blogissa ennakkohehkuttaa niin Mihrimahin näytöstä kuin muita lauantain tanssinäytöksiä. En ehtinyt.

Enkä sitten kerinnyt hehkuttamaan sen paremmin missään muuallakaan. Viipotin vain.

***

Tällä viikolla näyn blogirintamalla purkavan vähän viime viikolla valmistuneiden käsitöiden sumaa. Sattuneesta syystä viime viikko oli kädentaitorintamalla sangen tuottoisa.

Sillä saralla on myös tälle viikkoa viimeisteltävää: testineule jäi viime viikolla akuttien projektien jalkoihin. Tuolla se olisi, nappeja vaille kuvauskunnossa.

Sähköistä

Harva asia kiukuttaa niin paljon kuin sähkökatko. Sähkökatkon pahin puoli on se, että se tulee odottamatta ja yleensä pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Esimerkiksi lämpimän ruoan valmistaminen ilman sähköä on mahdotonta, puuliesi kun ei kuulu talomme vakiovarusteisiin. Televisio ja digiboksi pimenevät, musiikkia ei voi kuunnella ja ompeleminenkaan ei onnistu. Akvaarioiden suodattimet seisahtuvat, vesi ei kiehu, valot eivät syty.

Ja työt eivät etene.

***

Tänään tuli sähkökatko, kun olin työkoneella tekemässä hommia. UPS kyllä piti konetta käynnissä, mutta jostain syystä se ei jaksa tai pysty pitämään myös näyttöä päällä. Jos katkos on lyhyt, ei hätää – Windows ei kaadu suorilta jaloilta, vaan UPS pitää koneen käynnissä, kunnes sähkövirtaa on jälleen tarjolla ja näyttö jaksaa käynnistyä.

Nyt katkos oli pitkä ja minulla täpinä päällä, olisin halunnut saada Windowsin suljettua hallitusti. Pimeän näytön kanssa se on valitettavasti mahdotonta, sillä sellaista näppäinpikakomentoa en siihen hätään muistanut, joka tallentaisi kaikki avoinna olevat työt, sulkisi kaikki ohjelmat ja lopuksi sulkisi myös Windowsin. Avoinna olevat työt sain todennäköisesti talteen (Ctrl+S ja Alt+F4 muutamaan kertaan). Mutta silti lopputulos oli tyly: virta pois ja kone hiljeni, hallitsematta.

Huomenna täytyy avata kone sormet ristissä. Toivottavasti työkone yhä pelaa. Toivottavasti avoinna olleet tiedostot eivät ole säpäleinä. Toivottavasti sähköt pysyvät.

Se toimii sittenkin

Rss-lukijan vaiheet, viimeinen osa (toistaiseksi).

Asensin sunnuntain sivuprojektina Firefoxin version 3.5 myös työkoneelle. Koska blogienlukutauko oli venynyt jo liian pitkäksi (!), päätin kokeilla vaihtoehtoista rss-lukijaa. Asensin siis Briefin.

Alkuun pääseminen oli hitusen hidasta, sillä Sagen kaikki syötteet oli tallennettu muodossa, jota Brief ei luonnollisestikaan ymmärtänyt. Tallensin muutaman syötteen live-kirjanmerkkeinä, ja sen jälkeen niiden lukeminen sujui helposti.

Lukukokemus oli (muutaman kämmin jälkeen) ihan myönteinen. Briefin saa näyttämään joko vain otsikot tai koko tekstin, ja lisäksi syötteet saa järjestettyä uusimmasta vanhempaan tahi niin, että vanhin lukematon on ensimmäisenä. Lisäksi tekstit pääsee lukemaan alkuperäisestä blogista helposti. Ei lainkaan hullumpi rss-lukija.

Innostuin sitten tallentamaan kaikki rss-lukijani syötteet live-kirjanmerkkeinä. Totesin, että minulla on kohtuullinen määrä syötteitä muistissa, sunnuntain lukema oli 209. Homma otti tovin.

***

Koska en pidä muutoksista, päätin kuitenkin kokeilla, kuinka vaikea olisi saada Sage-Too toimimaan FF3.5:ssa. Aikani selailtuani löysin Firefoxin lisäosien sivulta Sage-Toon versiosivun, jossa oli kokeellinen lisäosa 3.5:een. Asensin sen varoituksia uhmaten, ja kas, rss-lukijani toimi kuten aina ennenkin.

Päätin – siitäkin huolimatta, että olin jo muuttanut kaikki syötteet live-kirjanmerkeiksi – pysyä Sagen käyttäjänä. Tosin nyt kynnys vaihtaa on pienempi, ja todennäköisesti seuraavan (versiopäivitys)ongelman myötä rss-lukijani vaihtuu.

Mutta siihen asti tutuilla kuvioilla – tosin uudet syötteet tallennan nyt sekä Sageen että live-kirjanmerkkeihin. Varmuuden vuoksi.

Laajennusten kirous

Pitäisi päivittää. Listalla odottavat WordPress-blogien päivittäminen versioon 2.8 ynnä Firefoxin päivittäminen versioon 3.5.

Jälkimmäisellä oli tarkoitus aloittaa aamu, mutta jäi latausnappi vielä painamatta. Firefoxin päivitystoiminto kertoi minulle ystävällisesti, että kolme käyttämääni laajennusta ei toimi uudessä Firefoxin versiossa.

Tai yksi niistä oli kyllä teema, jota en edes käytä, joten viis siitä. Toinen on Firebug, johon on kyllä jo tarjolla 3.5-kelpoinen versio, muttei vielä automaattisena päivityksenä. Mutta voi kauhistuksen päivää: käyttämäni rss-lukija ei pelaa uudessa Firefoxissa.

***

Uutissivustoilla käyn yleensä vilkaisemassa otsikot ihan henkilökohtaisesti, mutta blogeja seuraan rss-syötteiden kautta – blogeja on listalle kertynyt niin monta kymmentä, usempi satakin varmaan, että en niitä käsipelillä jaksaisikaan selata.

Olen tottunut käyttämään rss:ien lukemiseen Firefoxin Sage-laajennusta, jonka viimeisin versio käyttää nimeä Sage-Too. Ja nyt sille pahalaiselle ei ole 3.5-kelpoista päivitystä.

Jos minulla ei ole toimivaa rss-lukijaa, sehän tarkoittaa… hui kauhistus, sehän tarkoittaa, että en pysty seuraamaan blogeja. Ei tule kyseeseen!

***

Vietin kohtuuttoman kauan aikaa etsiskellen vaihtoehtoisia rss-lukijoita. Firefoxin lisäosista löytyy muutama: Wizz, SRR (Simple RSS Reader), NewsFox ja ilmeisesti suosituimpana Brief. Mutta mistäs näistä tietää, mikä on hyvä ja mieleinen, paitsi kokeilemalla. Ei just nyt jaksaisi.

Toki blogien seurannan voisi siirtää FeedBurneriin tai Bloglinesiin. Ensiksi mainitun vika on se, että se on nykyisin osa Googlea, jälkimmäiseen en jaksanut ryhtyä luomaan tunnuksia.

Sitten keksin sivuston nimeltä Netvibes, joka vaikutti noin periaatteessa hauskalta, mutta todennäköisesti siitä olisi enemmän hauskuutta kuin hyötyä (ja sitä paitsi sivusto haluaa itsepintaisesti kehottaa minua “recherche web”, vaikka toisaalta osaa oma-aloitteisesti tarjota Hesarin uutisia ja nimittää työlistaa nimellä “To Do List” – vähempikin Baabelin sanasotku kismittää).

***

Taidan siis madella kaikkien rimojen ali, päivittää Firefoxin ja noudattaa Sagen sivuilta löytynyttä ohjetta, jonka mukaan Sage toimii, kun käy käsin korjaamassa yhden rivin lisäkkeen koodiin.

Ehkä jonain päivänä jaksan miettiä vaihtoehtoista rss-lukijaa, siihen asti seuraan tottumuksen voimaa.

Täydentävä huomautus
Nyt olisi saatavilla myös Safarista nelosversio, beta-vaihe on siis ohitettu. Kun pääsen päivitysvireeseen, voisin samalla ladata Safarinkin. Heinäkuun ohjelmassa kun on uusien nettisivustojen työstämistä.

Iloisesti helähtää Nokia tunes

Joku viikko sitten tyhjäsin kännykkäni muistikortin ja tallensin sinne valikoiman uutta musiikkia. Hyväksi havaittuun tapaan laitoin eri soittajaryhmille valikoiman erilaisia soittoääniä.

Oma perhe soittaa Marilyn Monroeta. Sukulaisten soittaessa kajahtaa Duffy (jolta olen kuullut tasan kaksi kappaletta, mutta kummastakin pidän – ihanaa 1960-luvun tunnelmaa). Tanssiryhmäläisillä soivat työn alla olevat tanssibiisit, tanssinharrastajilla ylipäänsä itämaisen tanssin musiikki. Kaikki ryhmättömät soittavat Andrew Lloyd Webberiä, tällä hetkellä musiikkia musikaalista Evita.

Tai siis nämä kappaleet soisivat, jos kännykkäni ei olisi kokenut jotain idiottimaista vinksahdusta. Muistikortilla olevat soittoäänet kieltäytyvät toimimasta tai soivat korkeintaan sekunnin, pari. Sitten ilmoille helähtää iloinen Nokia tunes.

Jos minä jotain soittoääntä inhoan, se on Nokia tunes. Se saattoi olla ihan komea joskus pyöreästi 12 vuotta sitten, kun ensimmäisen kännykkäni ostin. Mutta se ei tosiaan ole se soittoääni, jonka kännykästäni haluaisin kuulla.

Aiemmin biisit kännykän muistikortilta toimivat ongelmitta soittoääninä, nyt eivät. Mikään säätö ja vääntö ei tunnu auttavan. Tänään keksin, että voisin siirtää kaikki SIM-kortille tallennetut kännykkänumerot puhelimen muistiin. En vielä tiedä, saako se soittoääniä toimimaan, mutta jotain ainakin tapahtui: kaikkien numeroiden ryhmätiedot hävisivät.

Mieluummin silti joka puhelulla And the money kept rolling in kuin Nokia tunes.

Jälkikirjoitus viikkoa myöhemmin

Ei auttanut mikään: muistikortin musiikit päättivät lopettaa tyystin soimisen, soittoääninä siis. Musiikkeja pystyy toki kuuntelemaan soitto-ohjelman kautta tai yksitellen galleriasta, mutta soittoäänenä soi itsepintaisesti Nokia Tunes.

Kun siirsin kappaleet kännykän omalle “kovalevylle” (mikä-se-sitten-ikinä-oikeasti-onkaan), ne suostuivat toimimaan kännykän hälytysääninä. Valitettavasti yksittäisten kappaleiden vaatima tila Nokian suosimassa aac-muodossa on useampia megoja, joten kännykän pieni muisti ei kovin laveaan biisivalikoimaan riitä.

Siispä täytyy muuntaa kappaleet mp3-muotoon ja pätkäistä sopiva puolen minuutin pätkä soittoääneksi. Ensimmäiseen urakkaan valikoitui ohjelmaksi Switch, toiseen Audacity.