Sormiharjoituksia

Meillä on häkellyttävän siistiä.

Keittiön pöydällä on vain yksi saintpaulia, kynttiläkulho ja miehen läppäri (sekä tietysti diabeteksen hoitovälineet, mutta niitä ei silmä edes rekisteröi) – ei sanomalehtiä, paperivuorta eikä epämääräistä rompetta.*

Olohuoneen pöydällä on vain pieni halogeenipöytälamppu, muutama kynttilä ja pari kirjaa ynnä lapsen kamera. Ei helmivärkkejä, ei käsityötarpeistoja, ei leluja ja juoksevia tavaroita.

Kankaat, korut ja käsityöt on pistetty piiloon, lelut on kerätty, kirjat on siirretty kirjahyllyyn, postivuoret on kasattu (setvimättömäksi) pinoksi.

***

Ei huolta, tämä on vain väliaikaista. Huomenna tahi viimeistään ensi viikon aikana kankaat jälleen levittäytyvät ympäri taloa, helmet linnoittautuvat olohuoneen pöydälle ja lelut valloittavat suurimman osan lattiapinta-alasta.

Sitä paitsi siellä, missä edellä mainitut hyödykkeet ovat välivarastoituina, on ahdasta. Miten ison työhuoneen tarvitsisin, jotta mahtuisin siellä oikeasti tekemään töitä?

*Paperivuoreton keittiön pöytä voi olla poikkeus sääntöön. Jo yli kaksi viikkoa keittiön pöytämme on ollut reilusti aiempaa väljempi. Olkoon tavoitteenani pitää pöytä jatkossakin ihmisiä, ei postipinoja varten.

hakusanoja järjestely, keittiö, siivoaminen, työhuone
Ei kommentteja »

Olen istunut koko päivän tietokoneella. Ei ehkä järin tuottoisa päivä tuntimäärään nähden, mutta sen verran olen saanut aikaiseksi, ettei ihan punaiselle ristille ole päivä mennyt.

Koko päivän olen polttanut työhuoneessa kynttilöitä. Havaitsin, että samanlaisissa kynttilöissä on eroja. Aloitimme itsenäisyyspäivänä kahden sinivalkoisen pöytäkynttilän polttamisen. Sittemmin niitä on poltettu tasatahtia, tänäänkin aamusta asti. Toinen paloi loppuun jo neljä tuntia sitten, toisessa näyttäisi olevan yhä ainakin tunnin verran poltettavaa.

Olen jo hamstrannut joulua varten sekä antiikkikynttilöitä sekä kruunukynttilöitä, mutta pöytäkynttilöiden sekä ulkona lyhdyissä poltettavien varannot on vielä täydentämättä. Täytyy tulevalla viikolla lisätä ostoslistaan, ne kun eivät muistaakseni ole yleensä joulun jälkeen päässeet alennusmyyntiinkään.

***

Kirjoitin lukiossa englanninkielisen joululaulun, jonka esitimme joulujuhlassa. Omistin sen silloin koulussamme olleelle vaihto-oppilaalle, sillä laulun sanat kertoivat kaipuusta kotiin. Laulun pateettinen nimikin on Lonely Christmas.

I can imagine my friends there
Who think of me and who still care
Though this very Christmas Day
They are all so far away

I write a song to tell them how
I wish I could be with them now
This lonely Christmas

säv. san. sov. I. Vilén

Tässä kohti ketään tuskin yllättää se, että laulu tehtiin kaksiääniseksi, tosin melodiaa laulaa altto.

Vieläköhän sitä osaisi nykyisellä maailmankatsomuksella kirjoittaa näin selvälinjaisia lauluja?

hakusanoja kynttilät, työhuone
Ei kommentteja »