Merkinnät teemasta 'uusi vuosi'

Uutta vuotta 2016

Tämän oli tarkoitus olla joulukortti. Nyt on kuitenkin vierähtänyt jo viikko siitä, kun joulu oli ajankohtaisimmillaan. Aikaa ja voimia joulun valmisteluun ja joulutervehdysten lähettämiseen ei tänäkään vuonna löytynyt.

Monille ystävilleni joulu oli ihanaa aikaa ilman toivotuksianikin, mutta lukuisille tämä joulu ja ylipäänsä mennyt vuosi on ollut tavalla tai toisella raskaampi, yksinäisempi tai ylipäänsä haasteellisempi kuin menneet joulut ja vuodet.

Tämän kuvan myötä toivon, että vuosi 2016 on iloisempi ja onnellisempi vuosi kaikille ystävilleni – tätä toivomusta tuskin panevat pahakseen nekään, joille mennyt vuosi oli iloa ja onnea pullollaan.

joulukortti 2015

Rauhallista vuotta 2011

Tämän piti olla joulukortti, mutten ole tälle juhlakaudelle vielä ehtinyt joulukortteihin asti. Olkoon siis uuden vuoden toivotus.

Se on sitten 2011. Uusi vuosi, puhdas kalenteri, seesteisempi elämä.

Joulukortti 2010

Luvan perästä vuonna 2010

Jälkikasvu lupasi uuden vuoden kunniaksi käyttäytyä kunnolla. Arvatkaa, kauanko lupaus piti? Jotakuinkin ensimmäiset kolme hereilläolotuntia.

Minulla on ollut tapana tehdä lupauksia uudelle vuodelle – tai ehkei niinkään lupauksia, mutta määritellä tavoitteita tulevalle vuodelle. Tällekin vuotta on muutamia tavoitteita, mutta myös yksi ihan oikea lupaus.

Lupaan olla vuonna 2010 itsekkäämpi.

Kuulostaako oudolta? Yleensähän luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta itsekkyys ei kuulu luonteen ominaisuuksissa kumpaankaan joukkoon.

***

Parasta, mitä omalle elämälleni voin tehdä, on se, että ajattelen enemmän itseäni ja perhettäni.

Jos minä joustan, se on poikkeuksetta pois perheeltä ja minulta itseltäni. Joustavuus on siis huono juttu. Jos minä lupaan tehdä jotain, vaikka kiirus on jo valmiiksi, se on pois perheeltä ja minulta itseltäni. Jos minä singutan itseäni äärimmilleen, se on pois – aivan, perheeltä ja minulta.

Alkava vuosi ja vuosikymmen olkoon terveen itsekkyyden vuosia. Ottakaamme ohjenuoraksi hengen ja ruumiin tasapaino, väljät aikataulut ja ehdoton “ei” kaikelle, mikä on pois omasta ja perheen selkänahasta.

***

Jatkossakin teen varmaan 16-tuntisia työpäiviä ja tiukkoja urakoita, turha on muuta edes kuvitella. Mutta siinä on iso ero, tekeekö urakkaa omasta halustaan ja omien aikataulujen pohjalta vai jonkin ulkoisen syyn takia.

Jos elämä on niin kiireistä, ettei ehdi istua akvaarion ääreen ihmettelemään sukarapujen touhuja tai ei ehdi lukemaan lapsille ääneen (tai lukemaan itsekseen ilman ääntä) – tai ei kykene öisin nukkumaan, kun tekemättömät työt hakkaavat takaraivossa –, silloin on liian hektistä.

Sitä paitsi olisihan se metkaa miettiä hyvin pitkästä aikaa, mitä tekisi vapaa-ajalla.

***

Ai että mitenkö aloitin vuoden 2010? Työstin kymmenen tuntia kirjanpitotiedostoja. Nyt esimerkiksi arvonlisäveroprosenttien vaihdos heinäkuussa sujuu ongelmitta, ja verotilin myötä nopeutunut alvien tilityskin sujunee entistä vikkelämmin.

Hyvä päivä – keskityin yhteen hommaan enkä yrittänyt saada kymmentä asiaa valmistumaan kerralla. Melkein kuin ei olisi töitä tehnytkään.

Vuoden viimeinen

Olen laskeskellut päiviä ja tunteja tämän vuoden loppumiseen jo maanantaista asti.

Toisaalta on hirvittänyt: niin paljon piti saada tehtyä vuonna 2009 ja niin vähiin alkoi käydä aika tehdä. Toisaalta olen intomielellä odottanut, että saan siirtää vanhat kalenterit arkistoon ja aloittaa uusien, tyhjien kalenterien täyttämisen.

(Tämä on tietysti pelkkä psykologinen harha: oikeasti ensi vuoden kalenteri on tupaten täynnä maaliskuun alkuun saakka, ja perinteisesti maalis–huhtikuu on ollut sitä aikaa vuodesta, jolloin hengittäminenkin pitää aikatauluttaa. Mutta koska en ole vielä ehtinyt siirtää ensi vuoden töitä ja urakoita uuteen kalenteriin, minulla on tyhjä, väljä, puhdas kalenteri, jossa on aikaa ja tilaa ihan mille tahansa!)

***

Välipäivät ovat huvenneet kynttilöitä poltellessa ja joulunalusajan rästitöitä tehdessä. Ja päiviä ja tunteja laskiessa.

Kasa keskeneräisiä asioita on hoitunut, mutta jäi niitä vielä ensi vuodellekin ripakopallinen. Viimeisen kuukauden aikana saapuneista sähköposteista valtaosa odottaa ruotimista ja vastaamista, liuta päätettäviä asioita pitäisi päättää, kahmalollinen urakoita pitäisi saattaa loppuun. Ikuisuuslistalla on joukko töitä, jotka eivät näimmä itsestään valmistu. (Tähän kohti syviä huokauksia.)

***

Onneksi ensi vuonna kaikki on paremmin – eikös? Otan huomisaamuna esille kalenterit – kaikki kolme* – ja aloitan ruksimalla sinne vapaapäivät ja lomat. Sen jälkeen katsotaan, mihin on aikaa ja resursseja.

Joulukortissani toivotin: “Saavu vuosi sees.” Se on kuulkaas kolme tuntia seesteisen vuoden ja vuosikymmenen alkuun. Nyt on aika ryhtyä miettimään uuden vuoden lupauksia.

* 1) assistentti-kalenterini, johon kirjataan olennaiset omasta ja perheen elämästä ja jonka avulla tehdään lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat
2) pöytäkalenterini, jonka avulla koordinoin työt
3) seinäkalenterin, joka pitää koko perheen ruodussa

Hyvin alkaa, hyvin jatkuu?

Jos vuosi sujuu yhtä hyvin kuin se on alkanut, tästä tulee toimelias ja tuottoisa vuosi.

Vuoden ensimmäisen päivän saavutuksia:

  • sain ylennyksen
  • päivitin yhden foorumin softan ajan tasalle
  • perustin lasten kanssa kaktustarhan
  • päivitin sulavasti blogit WordPressin versioon 2.7
  • sain yhteen kaappiin puuttuvan vetohyllyn
  • ja se kaappi on jo järjestetty käyttökuntoon

Ei ollenkaan hullumpi aloitus uudelle vuodelle. Toivottavasti arki alkaa rullata yhtä mukavasti. Tiedän jo, mistä huomenna aloitan: seinällä on yhä vuoden 2008 kalenteri, mallia Koiramäki. Huomenna sinne hyppäävät Tatu ja Patu.