Merkinnät teemasta 'uusi vuosi'

Olipa kerran 2008

Näin vuoden lopulla oloni on kuin muutamaan kertaan kierretyllä ja puristetulla rätillä, joka on varmuuden vuoksi vielä lingottu, kierrosvauhtina 1200. Vähempikin olisi riittänyt.

Luulenpa tietäväni syynkin: Vuosi sitten tuntui siltä, että olimme jo toipumaan päin lapsen diabetesdiagnoosin aiheuttamasta väliaikaisesta aivokapasiteetin ylikuormituksesta. Diabetes oli tuttu juttu, ja virtaa tuntui riittävän jo muuhunkin. Ei sitten vain aivan niin moneen asiaan, mihin sitä olen jakanut.

Ei tämä silti huono vuosi ollut, olipahan vain opetus siitä, mihin omat voimavarat riittävät.

(Ja tästähän on luonnollisesti otettu opiksi, tietenkin. Ensi vuodeksi olen tehnyt vain väh melkoisesti suunnitelmia. Auts. Ei oppi nosta ojasta.)

***

Viime vuonna tein liudan lupauksia, jotka otsikoin kaukonäköisesti rikkoutuviksi. Niinhän siinä kävi, että valtaosa jäi hurskaiksi toiveiksi. Jotain sentään tapahtuikin.

Tanssipuvuista viininpuna-hopeinen hanan pääsi käyttöön, muttei sitä varten tehdyssä soolokoreografiassa – sen sijaan pukuvarasto karttui jumalaisella emanzakilla, joka sai arvoisensa koreografian. Kirjanpitoa en ole vältellyt, mutta olen huomannut keskittäväni kirjanpitotoimet niin, että urakoin kerralla vähän enemmän.

Eniten harmittaa se, ettei sitä aikaa Omalle Kirjoittamiselle kuitenkaan löytynyt. Kirjoittaminen ottaa enemmän kuin muutaman minuutin silloin tällöin. Kompastuskivenäni lienee se, että jos ei ole deadlinea, asiaa voi lykätä.

***

Toki vuoteen 2008 mahtui paljon hienoja hetkiä. Mainitaan niistä vain tanssivuoden huipennukset, joita olivat tietysti esiintymiset.

Esiintymisten kohokohtana oli Jyväskylän kesäfestivaali kesäkuun alussa, jossa nähtiin Kameliklubissa Alhena ja Sahara sekä Tähtigaalassa sooloni. Eikä unohtaa sovi Onnenvärinöitä tai kesän Speli-keikkoja, jotka olivat alusta loppuun minun suitsissani.

***

Ensi vuodelle en lupaa mitään. Sen sijaan asetan tavoitteen: vuonna 2009 yritän oppia rakentamaan aikataulut uudella asenteella – en sellaisiksi, että tiedän pystyväni selviytymään niistä, vaan sellaisiksi, että minun ei tarvitse kokeilla, miten pitkälle jaksan venyä. Ei tässä enää mitään kaksikymppisiä olla.

Ja vielä saman asian jatkeena: ensi vuonna tavoitteni olkoon keskittyä niihin urakoihin ja projekteihin, jotka tuovat mukanaan hyvän mielen. Toivottavasti vuoden päästä työlistaltani on poistunut joukko sellaisia asioita, jotka nostattavat verenpainetta, ja jäljellä on yhä enemmän niitä, joita on ilo muistella jälkikäteenkin.

Vuoden viimeiset

Tänään keskustelin työn alla olevasta projektista. Totesimme, että palataan asiaan ensi vuonna. Tuntui yllättävän kaukaiselta, vaikka kalenteriin tulikin merkintä jo ensi keskiviikolle.

Illalla treenattiin viimeistä kertaa tälle vuotta. Johan tässä tuli taukoa pidettyäkin – viime viikko oli joulutaukoa. Perustreeni teki hyvää ja selkä aukesi mukavasti. Ensi vuonna sitten taas.

Ei sitten tullut tänäkään vuonna elämästä valmista. Tai eihän sitä tiedä: vuorokausi olisi vielä aikaa. Taidan käyttää sen ensi vuoden suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Kalenterit odottavat.

Rikkoutuvia lupauksia

Vielä ehtii pohjustamaan vuodenvaihdosta bloggaamalla. Taitaa olla uuden vuoden lupausten aika.

Olen yleensä tehnyt lupakset maailmojasyleilevällä katsannolla, jolloin toteutuminen on ollut tulkinnasta kiinni. Tällä kertaa jäsennän lupaukseni konkreettisesti, ja otan avukseni blogini kategoriat. Todennäköisesti kategoriat kuvastavat elämäni merkityksellisiä asioita, joten teen yhden käpäliintuntuvan lupauksen per kategoria. Tällä hetkellä kategorioita on 14, joten paljon täytyy luvata…

***

Akvaariot: Vuonna 2008 laitamme sen suurimmankin akvaarion käyttöön. (Kuulostaa helpolta lupaukselta, mutta historian valossa voi osoittautua haasteelliseksi.)

Diabetes: En voi luvata hoitaa lapseni diabetesta yhtään paremmin, koska parhaamme teemme koko ajan. Mutta jotain voisin tehdä paremmin: yritän purkaa verensokeriarvot vihkoon tiheämmin. Tällä hetkellä kirjaan vain syödyt hiilarit ja pistokset päivittäin, vs-arvoja joudun välillä kaivelemaan useammalta viikolta koneen muistista.

Duunit: Puoliltaöin muuttuu ainakin yksi asia: toiminimestäni tulee arvonlisäverovelvollinen. Sitä myöten tulee lisää kirjanpidollisia toimia. Lupaan pyrkiä asennoitumaan kirjanpitoon iloisena haasteena, jota ei tarvitse lykätä viimeiseen mahdolliseen hetkeen.

Elämä: Varaan aikaa perheelle ja yritän olla perheaikanani hyväntuulinen, toisin sanoen en anna tekemättömien töiden painaa mieltäni.

***

Korut: Muutan vähintään 25 prosenttia omasta helmivarastostani koruiksi (toim. huom. tämänhetkisestä helmivarastosta, uusia ostoja ei lasketa). Firman helmivarannon puolella tavoiteprosentti on huomattavasti korkeampi, sovitaanko 65 prosenttia.

Kuvat: Otan kameran esiin useammin. Kameralla ei ole pakko kuvata yli sataa otosta kerralla, kolmekin riittää.

Käsityöt: Tämä on rinnakkainen korulupaukselleni: kankaat muuttukoot vaatteiksi ja muiksi käyttötuotteiksi älköönkä maatko laatikoissa. Neljännes on aivan liian optimistinen määrä, mutta jos vaikka kymmenesosa kankaista siirtyisi ensi vuonna käyttöön.

Liikkeelle: Ishtarin puolella ehdin jo lupaamaan, että parannan tanssiedellytyksiäni aktiivisemmalla kehonhuollolla. Pikkuhiljaa sitä alkaa huomata, että kertyneet vuodet vievät toimintakuntoa alaspäin. Jos huomaan kropan rapistuvan jo reilusti alle nelikymppisenä, niin mitä ihmettä onkaan odotettavissa parinkymmenen vuoden päästä?

Miksi?: Yritän olla ottamatta pulttia ihan jokaisesta asiasta. No joo, tämän lupauksen rikon, ennen kuin pikkuviisari on kiertänyt kellon. Mutta jos vaikka yrittäisin laskea edes viiteen, ennen kuin savu alkaa nousta.

***

Peilissä: Pieni mutta merkittävä lupaus: pyrin nyppimään kulmakarvat säännöllisesti. Arvatkaa, mitä olisi pitänyt tehdä noin kolme viikkoa sitten…

Sanat: Tämä taitaa olla yksi tärkeimpiä lupauksiani. Ensi vuonna etsin aikaa kirjoittamiselle. Ei pelkästään työhommille ja blogille, vaan sille Omalle Kirjoittamiselle. Uskaltaisinko luvata, että yksi näytelmä valmistuu vuonna 2008…

Sitä ja tätä: Pakko kai tämäkin on luvata: siivoan useammin. Siis muutakin kuin akvaarioita.

Sävel: Rinnakkaista sanat-kategorialle. Vuonna 2008 istun pianon ääreen ja kirjoitan lauluja. Ainakin viisi.

Tanssi: Kaksi iskemätöntä, upeaa tanssiasua odottaa juuri niitä oikeita koreografioita. Vanhempi puku on viininpuna-hopeinen Hanan, kaksiosaiselta näyttävä kokopuku; uudempi on Peppinan ompelema punainen kaksiosainen, jossa on mausteena turkoosia. Lupaan tehdä tänä vuonna soolokoreografiat, joissa puvut pääsevät oikeuksiinsa.

***

Vuoden päästä nähdään, mikä on lupausten toteutusprosentti. Kaikkea hyvää alkavaan vuoteen!