Merkinnät teemasta 'vaatteet'

Entäs ne valkoiset?

Minulla on kaksi pukeutumiskoodia: työpukeutuminen ja kauppapukeutuminen. (Jälkimmäinen kattaa myös kirjastoreissuilla käytettävät vaatteet.)

Työpukeutuminen on tällä hetkellä hyvin ykstotista. Vetaisen jalkaan treenihousut, yläosan verhoksi treenipaidan, siihen päälle collegeasun tai muun helposti päälle vedettävän vaatekerran.

Kauppapukeutumisessa valitsen joko helppo-ja-nopea-linjan tai sen-mitä-päällä-sattuu-olemaan-suuntauksen. Takin allehan ne jäävät.

***

Tätä nykyä vain harvoin on tarpeen pukeutua ns. ihmismäisesti. Tänään oikein pysähdyin miettimään, että millaisen vaatekokonaisuuden valitsisin tämän päivän koulutusrupeamaan. Valinta osui luonnonvalkoiseen: luonnonvalkoinen silkkineule (kierrätyskamaa) ja luonnonvalkoinen neulehame (ostettu Pierre Cavallon alennusmyynnistä).

Mutta mutta. Minä tiedän, että minulla on myös luonnonvalkoiset sukkahousut, noin 60-denieriset. Minä tiedän! Olen käyttänyt niitä viimeksi joskus silloin, kun edellisen kerran on ollut tarpeen pukeutua ns. ihmismäisesti. Olisikohan ollut joskus viime kevättalvella?

Ei löytynyt luonnonvalkeita sukkahousuja tälle päivää, oli pakko tyytyä mustiin. Pitääköhän tässä ryhtyä kauppareissuillekin pukemaan hametta päälle, jotta sukkahousuja ei tarvitsisi etsiä esihistoriallisista kerrostumista?

Sammakoita, anyone?

Mittari on vaipunut alle nollan – pitäisi lähteä tekemään talvivaatehankintoja. Kaikesta päätellen lapset kaipaavat talvisin lämpimämpiä vaatteita kuin kesäisin.

Muutin etelään (siis Jyväskylään, mikä kirjoittajan mielestä on lähinnä eteläistä Suomea) 17 vuotta sitten. Minulla on yhä yhdet talvikengät, joita olen käyttänyt kaksi kertaa sen jälkeen, sillä täällä etelässä ei ole ollut riittävästi pakkasta. Samoin jossain komeron kätköissä on yhä täyspitkä viitta, jonka olen kaivanut esiin puolenkymmentä kertaa, sillä se ei sovellu kuin kunnon pakkassäihin ja liikkumiseen sivistyneesti korkeintaan pienen salkun kera.

Nyt pitäisi päättää, millaista talvivaatetta jälkikasvulle lähdetään metsästämään. Riittääkö tänä talvena kevyttoppapuku vai tarvitaanko kunnon toppavaatetta? Onko talvi pääasiassa loskainen kumpparitalvi vai onko paras talvikenkä ihan oikea talvikenkä vuorineen ja pohjallisineen? Riittääkö päähineeksi kevyt pipo, ompelenko alle viiteentoista asteeseen sopivat fleecelakit vai tarvitaanko sellaiset päähineet, joilla korvat pysyvät lämpiminä myös ihan oikeilla pakkassäillä? Ja niin edelleen.

Muistelen, että jossain vaiheessa tulevan sään ennustamisessa luotettiin sammakoihin. Ei kenelläkään sattuisi olemaan tietäviä sammakoita?

Perimmäisten kysymysten äärellä

Kevätkiiruissa monet lehdet jäivät odottelemaan parempia lukuaikoja. Olen lueskellut kevään Kodin Kuvalehtiä työtauoilla, tänään käpälissä numero 9 huhtikuun lopulta. Lehdessä on vaatekysely, jonka vastausaika tosin on mennyt jo ajat sitten. En suuremmin piittaa arvontavoitoista mutta muuten lueskelen mielelläni kyselyjä ja pohdiskelen omia vastauksiani. Piti siis pysähtyä tutkimaan kysymyksiä.

***

Ensimmäinen kysymys: nimeä 3–5 paikkaa, joista olet viimeksi ostanut vaatteita.

Ostanut vaatteita? Jaa, olenhan minä ostanut vaatteita itselleni, eikä siitä ole kauankaan: viimeksi keväällä tanssipuvun.

Ai että esiintymisasuja ei lasketa? No tokihan minä käyttövaatteitakin hankin. Kai? Muistan elävästi ostaneeni jotain Pierre Cavallon konkurssiloppuunmyynnistä keväällä 2007. (Tarkkaavaisimmat lukijat huutavat tässä vaiheessa, että vastahan ostit kahdet bikinit viime viikolla. Totta! Mutta viittä vaatteidenostopaikkaa en keksi parhaalla tahdollanikaan tältä vuosituhannelta.)

***

Toinen kysymys: nimeä kaksi paikkaa, josta olet viimeksi ostanut kenkiä.

Kaksi? Olen ostanut kaikki käyttökenkäni viime vuosina Nahkapaikasta. Tähänkään ei varmaan voi laskea tanssitossujen ostopaikkaa Tanssiinaa?

***

Kysymys kolme: nimeä vaatemerkkejä, joita jatkuvasti käytät.

Vaatemerkkejä? Äääh, tätä kyselyä ei selvästi ole suunnattu minulle.

Ostan vaatteita lähinnä silloin, kun on jotain mieleistä kävelee vastaan. Sitä tosin tapahtuu harvoin. Valtaosa vaatteistani on itse tehtyjä, joten voisi kai sanoa, että teen vaatehankintani lähinnä kangas- ja lankakaupoissa –  ja niissäkin vain silloin, kun punaiset ja pinkit ovat muodissa. Silloin hamstrataan useamman vuoden tarpeiksi!

Virallinen univormu

Lähipäivien säätiedotus kertoo, että kesä on saapunut. Villapaidat voi pistää väliaikaiseen säilöön, ja ehkä minä sen täkinkin voin pistää peiton päältä kokonaan sivuun muutamaksi yöksi.

Piti käydä ostamassa neppareita tanssipuvun varmistukseksi ynnä jälkikasvun Speli-keikalle esiintymiskelpoinen valkoinen t-paita (koska mainittu säätiedotus enteilee sellaisia lämpötiloja, jolloin pitkähihainen valkoinen paita ei ole miellyttävin mahdollinen asu). Helle oli onneksi vienyt suurimmat väkijoukot nauttimaan kesästä shoppailun sijaan, joten kauppaan mahtui sisälle.

Ostoslistalla olleita tuotteita metsästäessä osuin ale-lapulla varustetulle bikiniosastolle. Olen hiniöinyt jonkinsorttista kaksiosaista “uima”pukua jo pitempään, mutta useimmat kivannäköiset bikinit loppuvat kuppikokoon C. Nyt onnisti, tuplaten!

Toiset bikinit olivat naurettavan halvat ja laatu odotuksenmukainen. Toiset taas oli laputettu Triumphin logolla ja hintalappuunkin oli pistetty roimasti isompi summa, mutta kun koko ja väri (pinkki yläosa) osuivat kohdalle, ei tarvinnut paljon käydä arpomaan.

Lähipäivät aion pukeutua (kotosalla, toim. huom.) viralliseen kesäunivormuun: bikineihin ja saronkiin. Nyt vielä jääpaloja pakastumaan, sitten on helleaseet hankittuina.