Merkinnät teemasta 'väsymys'

Lääkitys kohdallaan sekä 23. ja 24. biisi

Tänä vuonna päätin olla fiksu ja aloittaa allergialääkityksen ajoissa – en siis vasta siinä vaiheessa, kun en enää kestä oireita, vaan ennen ensimmäisen oireen ilmaantumista, jopa ennen kuin siitepölytiedote merkkaili näitä seutuja ensimmäisilläkään palleroilla. Olo on ollut mainio koko siitepölyajan.

Läpi talven olen napannut joka aamu monivitamiinitabletin. En tiedä, onko sillä ollut vaikutusta vai liekö sattumaa vain, mutta tänä keväänä en ole kärsinyt flunssista tai muita sairasteluista. (Ja nyt iso kopkopkop lähimpään puupintaan, ettei asiantilan ääneenlausuminen saa kaikkia viruksia tekemään täsmähyökkäystä minun elimistööni.)

Taannoin lisäsin aamucocktailiini vielä magnesiumtabletin. Tapanani on ollut saada varsinkin venytellessä herkästi suonenvetoja, ja ne tuntuvat nyt talttuneen. Joko magnesium todellakin saa suonenvetoni vähenemään tai olen hyötynyt plasebo-efektistä.

Nyt tarvittaisiin enää pilleri, joka veisi väsymyksen pois. Se itsestään selvä vaihtoehto – nuku enemmän – kun tuntuu olevan minulle kovin hankala toteuttaa.

***

Kahdeskymmeneskolmas päivä: laulu, jonka haluat soivan häissäsi

Meidän häissämme ei soitettu mitään, ellei lasketa vihkitilaisuuden virttä. Mutta jos olisi soitettu, tämän laulun olisin halunnut kuulla.

Andrew Lloyd Webber: Unexpected song (YouTube-linkki)

Yksi maailman ihanimmista lauluista, mutta vaatii laulajaltaan hyvin laajan äänialan ja kyvyn tulkita laulua. Tästä on YouTubessa tuhat ja yksi versiota, mutta valtaosa on joko koloratuurisopraanoille sovitettuja tai esityksissä on oiottu melodian hurjimmat intervallit. Lopuissa sitten painotetaan sanoja minun makuuni väärin. (Jep, kranttu mikä kranttu.)

Valitsin tähän Idina Menzelin tulkinnan Andrew Lloyd Webberin 60-vuotisjuhlakonsertista. Videointi on varsin pomppiva, mutta muuten tämä esitys on niin lähellä täydellisyyttä kuin voi toivoa (ja jos se kertosäkeen eka [aaaanikspekted] olisi [an-iks’pekted], oltaisiin vielä pykälää likempänä).

I don’t know what’s going on
can’t work it out at all
What ever made you choose me
I just can’t believe my eyes
you look at me as though
you couldn’t bare to loose me

Now, no matter where I am
no matter what I do
I see your face appearing
Like an unexpected song
an unexpected song
that only we are hearing

***

Kahdeskymmenesneljäs päivä: laulu, jonka haluat soivan hautajaisissasi

Tämä on helppo valinta, mutta kappaletta ei löydy YouTubesta.

Inka Vilén (säv. ja san.): Katso niin näät

Tein laulun Rami Lahdenmäen näytelmään Oikeen on aina paree vuonna 1999. Gospel-henkinen simppeli biisi sai ideansa näytelmässä mainitusta suojelusenkelistä. Sittemmin tätä laulua on laulettu sujuvasti sekä ristiäisissä että hautajaisissa.

Katso niin näät, sua enkeli suojaa
Hän siivillään sua koskettaa
Tartuthan siis kätehen lujaa
Hän johdattaa sut kotihin taas

Tanssienergiaa

Iltapäivällä ennen viittä olin kuolemanväsynyt. Pitkä työputki takana, univelkaa ja nopeilla hiilihydraateilla eletty työteliäs päivä takana, illan opetukset puoli kuudesta eteenpäin.

Vedin tunnin verran disco orientalia – en hirvittävän energistä tuntia, mutta kummiskin sellaisen, että kroppa lähti liikkeelle. Vähän pääsin jo katsomaan, miltä eka koreografia alkoi näyttää ryhmän tekemänä.

Ja kun tunnin (no, se vähän venähti, joten reilun tunnin) discopläjäys oli ohi, olinkin jo pirteä ja jammausintoinen. Bailailin siinä yhden reippaan saidibiisin tahtiin ennen Saharan treenejä ja tajusin, että kaikki väsymys oli kadonnut. Miten siinä niin pääsi käymään?

On ihanaa, että saan tehdä monenmoista työtä. Kun koneen ääressä istuminen alkaa tökkiä, pääsee opettamaan, ja kun tanssi vetää kropan tukkoon, voi siirtyä henkisen työn pariin. Kun pää on tyhjä, voi tehdä käsillä, ja kun mikään muu ei suju, aina voi kirjoittaa laskuja ja tehdä kirjanpitoa.