Sormiharjoituksia

Toukokuun ensimmäinen arkipäivä alkoi suuhygienistin vastaanotolla. Noin äkkipäätä keksin ainakin kolmekymmentäkaksi mukavampaa tapaa aloittaa viikon.

Toisaalta on huonompiakin tapoja aloittaa viikko. Suuhygienistillämme on tätä nykyä ultraäänikone, jolla hammaskivet saadaan putsattua näppärästi – ei sitä vihonviimeistä raaputusta, joka tuntuu selkäpiissä asti, eikä valuvia ikeniä. Ja lopputulos – täydellisen puhtaat hampaat – pistää väkisinkin hymyilyttämään.

Valitettavasti suuhygienistitapaamiseni oli pahassa ristiriidassa iltapäivälle hahmottelemani ohjelman kanssa. Tarkoitus oli käydä luovuttamassa verta, kun veripalvelu jälleen tuli tuohon lähietäisyydelle. Onneksi tarkistin Veripalvelun sivuilta luovutussääntöjä, ennen kuin lähdin luovutusreissulle: hammaskiven poiston jälkeen verta ei saa luovuttaa vuorokauteen.

Tänään ei siis luovutettu pisaraakaan verta – ei hammaskiven poisto-operaatiossa eikä verenluovutuksessa. Toivottavasti seuraavalla Veripalvelun vierailukerralla olen luovutuskelpoinen yksilö.

***

Ja sitten päivän biisi. Toinen päivä: laulu, josta ei pidä.

Tämä on ollut minun ykköskammobiisini jo neljännesvuosisadan. Kuulemma tosi monet tästä kappaleesta pitävät, mutta minä i-n-h-o-a-n tätä lakonisuutta ja sanoitusta ja kaikkea mahdollista tässä kappaleessa sydämeni pohjasta. Paljon kertoo sekin, että olen kuunnellut kappaleen tasan kerran alusta loppuun asti – äsken, kun valitsin YouTube-linkin.

Noitalinna Huraa: Pikkuveli (YouTube-linkki)

(Hyvänä kakkosena tulisi sitten varmaan suurin osa Leevi and the Leavingsin tuotantoa. Lakoniset melodiat eivät todellakaan ole minua varten.)

hakusanoja 30 days of music, verenluovutus
Ei kommentteja »

Taktikointi on taitolaji, jossa joko onnistuu tai ei. Nyt ei ihan onnistunut.

Näillä seuduin pääsee verta luovuttamaan muutaman kerran vuodessa, kun kiertävä Veripalvelun tiimi saapuu tienoille. Talviaikaan olen kaikki illat opettamassa, joten verenluovutus ei ole hyvä idea – luovutuksen jälkeen riehuminen ei ole suotavaa. Tänään luovutus osui vapaapäivälle.

Jos verenluovutus on kello 13–18, voi ennakoida isoimmat ryysikset: heti luovutuksen alkajaisiksi ja joskus puoli viiden jälkeen, kun päivätöissä käyvä kansanosa lähtee paikalle. Laskeskelin, että pahin ryysis olisi kahden maissa jo ohi.

Ja katinkontit. Saapuessani paikalle väkeä oli koko eteisaulan täydeltä. Ryhdyin täyttämään ilmoittautumislomaketta, hain jonotusnumeron ja ryhdyin tappamaan aikaa.

***

Yleensä varustaudun mahdollisiin odotushetkiin jollain sopivalla käsityöllä. Tällä kertaa mukana ei ollut mitään virikettä käsille.

Onneksi jokanaisen perusvarustuksiin kuuluu käsilaukku, jonne mahtuu paljon ihmeellisiä asioita – ja jonne kertyy paljon hyvin ihmeellisiä asioita. Siivosin aikani kuluksi käsilaukkuni sisällön, keräsin vanhat esitteet ja tyhjentyneet kurkkupastillirasiat roskikseen sekä kerin kännyköiden handsfreehihnat nätille kerälle.

Sitten kävin lompakon kimppuun. Siivosin kuitit, lompakkoon kertyneet käyntikortit ja otinpa pois pinon myyntilippuja taannoisin Onnenvärinöihin, jotka siis olivat ohi jo reilu kuukausi sitten.

Olin siirtymässä kännykän tekstarivaraston siivoamiseen, kun paikalle saapui tuttu ihminen. Päätin vaihtaa siivoamisen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

***

Matkoineen päivineen verenluovutusreissulla vierähti pari tuntia. Jos olisin tullut tuntia myöhemmin, en olisi ehtinyt odotellessani siivoamaan käsilaukkua enkä lompakkoa. Tulipahan hyötykäyttöön sekin odotusaika.

hakusanoja verenluovutus
Ei kommentteja »

Tämä päivä on mennyt punaiselle ristille*. Kaupassakäynnin suunnittelu, ennakkovalmistelu, lähdön tekeminen ja itse kauppareissu veivät kolme tuntia ja voimat.

Ahtauduin pitkästä aikaa lauantain shoppailuhulinaan ja totesin, että lomanaloituslauantai on todella huono päivä ostoksien tekoon – jopa silloin, kun ostoslista on selvä ja yksiselitteinen: kerä Novita Luxus Alpacaa (huiviin, josta jäi puuttumaan ihan vähän), vanulappuja (loppuivat jo kolme viikkoa sitten), hammastahnaa jokaiselle perheenjäsenelle (tuubeista on jo tovi puserreltu loppuja), käsienpesunestettä (laji, jota käteni kestävät, loppui ainakin kaksi viikkoa takaperin)… Aivan, en ole ehtinyt tekemään muita päivittäishankintoja kuin ruokaa pitkään aikaan.

Yhden yön unten jälkeen ei enää akuutisti väsytä. Järki sanoo, että peti olisi hyvä paikka, mutta pääkoppani tarjoaa Greyn anatomiaa dvd:ltä ja kutomista – ja jokin pieni mutta onneksi suhteellisen hiljainen ääni sisälläni ehdottaa, että lauantaiyön rauhassa olisi kiva vääntää php-koodia.

Onneksi se ääni, joka yleensä juttelee koreografioiden tekemisestä, on juuri nyt vaiti. Hyss, ei herätetä sitä.

Epilogi
Sanonta *”mennä punaiselle ristille” tarkoittaa, että jokin menee tuottamattomaan toimintaan. Mutta pitäisikö fraasi kirjoittaa “mennä Punaiselle Ristille” – siis viitataanko tässä monenlaista vapaaehtoistoimintaa harjoittavaan kansalaisjärjestöön vai onko fraasin etymologia jossain ihan muualla? Joka tapauksessa Suomen Punainen Risti on hyvällä asialla.

Minulla on ollut tapana käydä luovuttamassa verta. Toivottavasti seuraavalla kerralla, kun verenluovutus meidän nurkilla järjestetään, minulla on mahdollisuus käydä kokeilemassa, täyttyykö 450 gramman pussi. Viimeisimmällä luovutuskerralla se jäi valitettavasti vähän vajaaksi.

Epilogin epilogi
Useimmat meistä sopivat verenluovuttajiksi, ellei ole jokin satunnaislääkitys (esimerkiksi antibiootti) tai flunssa juuri silloin päällä. Tilanteen voi testata netissä: Sovinko luovuttajaksi -testi. Esimerkiksi perheemme diabeetikko ei voi luovuttaa verta.

Lauantai-illan tilastotriviaa
Veripalvelun sivuilla on taulukko suomalaisten veriryhmäjakaumasta. Sen mukaan melkein joka seitsemäs suomalainen kuuluu samaan veriryhmään kanssani.

A-tyyppiin kuuluu on 42 prosenttia, kun lasketaan molemmat reesukset yhteen, O-tyyppiä edustaa kolmannes suomalaista ja B-tyypit kattavat yhdessä 17 prosenttia väestöstä. Harvinaisinta sakkia ovat AB-ihmiset, joita on vain kahdeksan sadassa. Reesus-negatiivisia on noin kahdeksasosa jokaisesta veriryhmästä.

Ja lopuksi vielä japanilaisten näkemyksiä veriryhmän vaikutuksesta luonteeseen ja kohtaloon. Minun kohdallani veriryhmäanalyysi osuu yhtä hyvin kohdalleen kuin astrologian tähtikarttakin…

hakusanoja SPR, valinnan vaikeus, verenluovutus
Ei kommentteja »