Melkein lopetettu lehtitilaus

Suuri Käsityölehti on tullut minulle kestotilauksena vuodesta 1996. Tai 1995. Tai niillä main. Todella pitkään, joka tapauksessa.

Tilausjaksoni alkuaikoina päätoimittajana toimi Tina Tötterman, joka siirtyi Suuresta Käsityölehdestä muun muassa lanseeraamaan suomalaista Cosmopolitania (Kodin Kuvalehti 6/2007). Tilalle tuli Paula Hietaranta, jonka siirtyi eläkkeelle marraskuussa 2008, kymmenen vuoden päätoimittajuuden jälkeen. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin tv-kasvo Anu Harkki, joka oli jo vuosien mittaan vieraillut Suuren Käsityölehden palstoilla neuleohjeillaan ja omalla palstallaan.

Toiset olivat uudesta päätoimittajasta innoissaan, toiset eivät. Julkisuudesta tuttu ihminen jakaa aina mielipiteet. Koska käsityölehti on journalistisena formaattina jotain ihan muuta kuin tyypillisemmät aikakauslehdet, päätin ottaa avoimen asenteen.

***

Nyt takana on pian puolitoista vuotta Anu Harkin päätoimittajuutta ja yksi iso ulkoasumuutos. Ikävä kyllä uusi Suuri Käsityö ei ole minun mieleeni.

Ulkoasumuutos oli enemmän kuin pelkkä ulkoasun muutos, samalla laitettiin sisältörakennekin uusiksi. Uudistuksessa viilattiin logo (se onnistui), vaihdettiin ohjeiden paikkaa (muutos, josta en pitänyt: lehtiarkiston selaaminen hidastui, kun kaavakoosteet eivät löydykään ennalta-arvattavasta paikasta) ja muutettiin aineiston painopisteitä siten, että lankakäsityöt nostettiin lehden alkuun, ompelukset siirrettiin niiden jälkeen.

Viimeksimainittu hiertää minua todella ankarasti, sillä olen kaikki nämä vuodet tilannut Suurta Käsityölehteä nimenomaan ompeluohjeiden takia. Muutoksen myötä tuntuu siltä, että Suurta Käsityölehteä on lähdetty kehittämään Modan suuntaan – Modassahan julkaistaan aina kahmalokaupalla neuleohjeita, joitain virkkausohjeita ja lisukkeena on muutama kaava muutamaan vaatteeseen. Modaa en ole koskaan innostunut tilaamaan lyhyitä kokeilujaksoja pidempään.

***

Suuren Käsityölehden kestotilausvuosieni aikana käsityömaailma on muuttunut kovasti. Bonnierin Uudet Käsityöt, varsin onnistunut ompelulehti, yhdistyi vuosituhannen vaihteen liepeillä Modaan; saksalainen Burda ilmestyy yhä, mutta se jää kirjastossa satunnaisen selailun asteelle. Tasokkaita askartelulehtiä on ilmaantunut lukuisia, mutta askartelu ei ole minun juttuni.

Aika moni käsityöharraste on löytänyt luontevan kanavan Internetistä: esimerkiksi verkkoneulelehtiä ilmestyy lukuisia ja monet todella taitavat neulesuunnittelijat myyvät neuleohjeitaan verkossa. Tätä nykyä en juuri tartu lehtien neuleohjeisiin, vaan suuntaan ensin Ravelryyn, suomalaisista verkkolehdistä Ullaan, ulkomaisista esimerkiksi Knittyyn, tai tutkailen suoraan suomalaisten suosikkisuunnittelijoitteni ohjevalikoimia (esimerkiksi Villapeikko, Tikru, Kristel, Sisäinen villapaita).

Ompelu on eri juttu. Netissä kaavojen jakaminen, pieniä laukkujen, hattujen ja vastaavien kaavoja lukuun ottamatta, on liki mahdotonta, sillä kaavat täytyy saada isolla kaava-arkilla. Siksi ompelija tarvitsee hyvän ompelulehden, hankkii yksittäisiä kaavoja käsityöliikkeistä tai piirtää kaavansa itse.

Ompelijan onneksi on Ottobre Design (katso myös Ottobre Design blog), joka jaksaa numero numeron jälkeen ilahduttaa. Ottobre julkaisee vuosittain neljä numeroa lasten kaavoja vauvoista 170-senttisiin ja kaksi naistenvaatenumeroa.

***

Uusin Suuri Käsityölehti ilmestyi viikolla. Selasin sen läpi ja huokaisin syvään: kannen lupaama “runsas käsityölehti” hetkauttanut. Eniten inspiroivat sisustussivut (siis minua! järisyttävää) ja kirjontaliite.

Siinä missä Suuri Käsityölehti ei ole hetkeen tuottanut minulle mä-haluuuuuun-tuntemuksia, Ottobre Design tuottaa niitä jatkuvasti. Jokainen Ottobren numero innostaa ja tuo oivalluksia. Vaikka naisten kaavavalikoima ei olekaan valtaisa, kaavat ovat onnistuneita, muuntelukelpoisia ja toimivia.

Käsityölehtiarkiston arvo on siinä, että mallit ja kaavat eivät ehkä puraise nyt, mutta niistä voi olla arvaamatonta iloa myöhemmin. Edelleen kaavoista eniten käyttämäni on Suuren Käsityölehden pikkumustakaava vuodelta 1997, sen pohjalta loihdin likimain jokaisen tanssipukuni ja kotelomekkoni. (Tekisi mieleni sanoa jotain vanhoista hyvistä ajoista, mutta jätän sanomatta.)

***

Uusimman Suuren Käsityölehden numeron jälkeen olin jo käytännössä valmis lopettamaan tilaukseni, kun silmääni sattui Journalisti-lehdestä pikku-uutinen: Anu Harkki jättää Suuren Käsityölehden (sama pikkuinfo vaikkapa Markkinoinnin ja Mainonnan sivuilta).

Ehkä minä annan uudelle päätoimittajalle vielä mahdollisuuden.

Haluaisin sanoa, että...