Merkinnät teemasta 'kuvat'

Uutta vuotta 2016

Tämän oli tarkoitus olla joulukortti. Nyt on kuitenkin vierähtänyt jo viikko siitä, kun joulu oli ajankohtaisimmillaan. Aikaa ja voimia joulun valmisteluun ja joulutervehdysten lähettämiseen ei tänäkään vuonna löytynyt.

Monille ystävilleni joulu oli ihanaa aikaa ilman toivotuksianikin, mutta lukuisille tämä joulu ja ylipäänsä mennyt vuosi on ollut tavalla tai toisella raskaampi, yksinäisempi tai ylipäänsä haasteellisempi kuin menneet joulut ja vuodet.

Tämän kuvan myötä toivon, että vuosi 2016 on iloisempi ja onnellisempi vuosi kaikille ystävilleni – tätä toivomusta tuskin panevat pahakseen nekään, joille mennyt vuosi oli iloa ja onnea pullollaan.

joulukortti 2015

Joulurauhaa!

Jouluaatto – mihin tämä vuosi oikein on kadonnut?

Toivotan joulurauhaa ja levollista joulunaikaa.

joulukortti 2012

Joulun kuvakalenteri ja Mr Murphy

Joulukuu alkoi takkuisesti: ei nettiyhteyttä moneen päivään. Kun kaikki työt ovat pääosin tai kokonaan verkossa tai verkkoviestinnästä riippuvaisia, nettiyhteyden puuttuminen pistää työt ja päivät ihan sekaisin.

Sekaisin meni myös joulukalenteriprojektini: ei auta, että kuvat ovat koneella, jos niitä ei saa verkkoon. Minähän en valmista kalenteria valmiiksi etukäteen, vaan kokoan kalenteria vanhoista ja uusista kuvista kuukauden mittaan.

Kun nettiyhteys saatiin takaisin, kävin ensi töikseni päivittämässä joulukalenterin ajan tasalle. Jos enimpiä nettikatkoja ei tule, pitänisi kalenteriin tulla joka päivä uusi kuva aina tapaninpäivään saakka.

Missäkö kalenteri sijaitsee? Täällä, olkaa hyvät: www.inkavilen.fi/galleria/joulu2012/. Leppoisaa joulunodotusta!

Rauhallista joulua!

Tämä joulutoivotus on menneen talven lumia, kirjaimellisesti.

joulukortti 2011

Älkää kuvatko kuvaajaa

En inhoa mitään niin paljon kuin valokuvien etsimistä. (Paitsi tietysti imurointia, mutta se on eri juttu se.)

Tätä ei pidä käsittää väärin. Valokuvani ovat paremmassa tallessa kuin esimerkiksi neulepuikkoni, ja niitäkin säilytän huolellisesti asianmukaisessa järjestyksessä omalla paikallaan. Digikuvat löytyvät näppärästi koneeltani aihepiireittäin ryhmiteltyinä, vuosien ja päivämäärien mukaan arkistoituina. Filmiajan otosten negatiivit ovat nimikoituina negataskuissaan, negataskut puolestaan aikajärjestyksessä sopivissa säilytyslaatikoissa.

Ongelmana ei olekaan valokuvien löytäminen, vaan juuri tarkoitukseen sopivien valokuvien valitseminen. Tehtävänä oli etsiä valokuvia perheestäni. Voi katinkontit.

***

Jälkikasvua on kuvattu, toki, mutta vain harvassa kuvista lapset ovat tunnistettavissa ja vielä harvemmissa ilmeet ovat ihmismäiset. Jäljellejääneissä on todennäköisesti päin seiniä oleva valotus tai rajaus.

Mies ei osu kameran eteen vahingossakaan, joten hänen kuviensa selaamiseen ei aikaa huvennut.

Minusta taas ei ole kuvia, ellei lasketa tanssinäytösotoksia, joissa olen esiintymisasuissa ja täydessä lavameikissä, toisin sanoen kaikkea muuta kuin itseni näköisenä. Kuten kaikki tietävät, valokuvaaja päätyy kuvattavaksi vain harvoin, koska yleensä kamera on hänen omissa käsissään. Muut eivät häntä uskalla ikuistaa, jotteivät joudu kuuntelemaan nurinaa kuvan rajauksesta, kuvakulmasta ja ylipäänsä teknisestä suorituksesta. Tai sitten kuvaaja huokaisee syvään, kun näkee mustat silmänaluset ja vanhentuneet kasvonsa.

Kävin kuvia läpi muutaman tunnin, ja löysin kuin löysinkin pari lähetyskelpoista kuvaa. Viiden minuutin päästä ne lähtevät sähköpostitse maapallon toiselle puolelle. Hyvää matkaa, kuvani, sanokaa terveisiä!