Merkinnät teemasta 'väsyttää'

Kellokin sen tietää

Tänään piti saada koko konkkaronkka liikkeelle heti aamusta. Yhdeksän jälkeen piti oleman Kuortaneella päivän Speli-rupeamaa aloittelemassa. Laskeskelin, että herätys täytyy asettaa puoli kahdeksaan ja lähdön täytyy olla viimeistään puoli yhdeksältä.

Säädettynä ajankohtana heräsimme ja nousimme. Keittiössä havahduin tuntemukseen, että nyt on jotain pielessä. Keittiön kello näytti vasta seitsemää. Palaaminen petiin houkutteli, mutta pikainen vertailu talomme eri ajannäyttäjien kesken ei antanut myöten: keittiön kello jätättää.

***

Iltapäivästä väsyneet spelaajat kotiutuivat. Keittiön kello oli jämähtänyt varttia vaille kahdeksaan. Patterit loppu. Minulta myös.

Tämän päivän olisin mielelläni elänyt keittiön kellon tahtiin. Taidan ottaa huomenna vahingon takaisin.

Simahdusvaara

Etelä-Pohjanmaan itämainen ilta oli lauantaina. Kotio ehdittiin vielä saman vuorokauden puolella.

Sunnuntain nukuin ja torkuin ja olin ja lepäilin (ja kävin vetämässä yhden opetusperiodin) ja torkuin ja simahdin lopulta sohvalle.

Maanantain työstin haukottelusta piittaamatta tapahtuman jälkitöitä (ja torkuin) ja kävin kaupassa tasapainottamassa perheen ruokahuoltotilanteen ja torkuin ja simahdin lopulta sohvalle.

Tämän päivän olen käynyt läpi kalenteria, tehnyt varauksia, peruutuksia, aikataulumuutoksia ja päivityksiä, vastaillut vastausta odotteleviin sähköpostiviesteihin ja valmistellut loppukevään opetuksia. Illalla kävin pitämässä tunnit, ja nyt harkitsen, menisinkö sohvalle katsomaan televisiota. Simahdusvaara on yhä akuutti.

***

Kahden tanssitapahtuman järjestäminen viikon välein käy työstä. Juuri, kun on edellisestä selvinnyt ja kroppa huutaa lepoa, täytyy siirtyä paahtamaan täysillä seuraavaa. Eikä tilannetta toki helpota se, että nyt, kun univelkoja olisi hyvä päästä nukkumaan, on aina työstää seuraava Ishtar.

Toisaalta kahden hyvin samankaltaisen tapahtuman tekeminen sarjatyönä on myös kätevää: kun saman työn tekee molempiin, homma lutviutuu sukkelammin.

***

Tässä kohti kiitokset itämaisen illan esiintyjille, yleisölle ja erityisesti järjestelytiimille. Ilta pysyi aikataulussaan ja eteni ilman valtaisia ongelmia, joten tapahtuma taisi onnistua ihan mukavasti.

Erityiskiitokset omille tanssijoilleni, jotka tsemppasivat toisen esiintymisen lyhyen ajan sisällä ja esiintyivät hienosti. Hymyjäkin löytyi!

Väsy – pintaa syvemmältä

Tänään on väsyttänyt koko päivän. Heräsin aamulla, mutta jo parin tunnin päästä tuntui siltä, ettei enää jaksa tehdä mitään. Menin siis nukkumaan (iltatöiden etu – vaikka kyllä kaikenmoisia hommia olisi päiväksikin riittänyt).

Iltapäivällä totesin taas, että ei jaksa, ei. Menin siis vielä pienille päiväunille ennen töihin lähtöä. Nyt iltayöstä töiden jälkeen on ihan turha kuvitella saavansa unen päästä kiinni, elimistö käy vielä ylikierroksilla.

***

Veikkaan, että joku flunssa tai vastaava yrittää elimistöäni kiusata ja siksi väsyttää. Kuten kaikki lastenlaulunsa osaavat tietävät, “uni paras lääke on”, joten koetan hyvällä omallatunnolla nukkua päiväunia, jos kroppa sitä vaatii.

Koska varmin tapa tehdä itsensä sekopäiseksi ja vainoharhaiseksi on lääkärikirjan lukeminen, päätin vielä vilkaista, mitä Google tarjoaa väsymyksen syiksi.

Hoitonetti listaa todennäköisiä äkillisen väsymyksen syitä: elimistön äkillinen sairaus tai häiriötila, kuten infektio, nouseva kuume tai esimerkiksi allergia. Hyväksytään. Väsymys liittyy sivujen mukaan myös korkeaan verenpaineeseen, sepelvaltimotautikohtaukseen, aivoverenkiertohäiriöön, matalaan hemoglobiiniin* tai verensokeriin, maksan vajaatoimintaan, ylikuntotilanteeseen tai jännittämiseen. Ai kun kiva.

Terveyskirjasto puolestaan nimeää muutaman sairauden, joiden oireisiin väsymys kuuluu. Listalla mainitaan pitkällinen tulehdussairaus, uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta, alkava diabetes ja syöpäsairaus. Just joo.

Pitäisiköhän sittenkin päättää, että tämä on ihan vain krooninen väsymysoireyhtymä.

*Noin vuonna 1994 menin YTHS:n terveydenhoitajalle valittamaan, että minua väsyttää koko ajan – olisikohan hemoglobiini matalalla. Otettiin verinäyte, ja kone mittasi Hb:ksi 159. Sen koommin en ole väsymykselle syytä hemoglobiinista etsinyt.

Ihminen tarvitsee unta

Olen nukkunut, nukkunut ja nukkunut. Ensin yön, aamuun asti. Sitten koko aamupäivän. Sitten vähän torkkunut iltapäivällä. Ja nyt olen taas menossa nukkumaan. Eikös sitä sanota, että uni parantaa?

Kuume on jo laskenut – tämä siis taitaa olla “yhden päivän kuume” -ihmetauti –, mutta veto on pois. Sairastetaan siis.

***

Sitä mietin tuossa päivällä puoliunitokkurassa, että oikein huonolla tuurilla koko kuumeilu on vain kropan vastareaktio siihen, etten ole saanut riittävästi unta. Viime viikko meni liian vähillä yöunilla: insuliiniannoksia on viimeisen parin viikon aikana muutettu, ja viime viikolla alkoivat iltayöt mennä matalilla arvoilla. Päivystin siis hypoja enkä rohjennut mennä nukkumaan, mutten toisaalta saanut enää mitään aikaiseksikaan, kun olo alkoi muuttua väsytahmeaksi.

Nyt päätin, että menen nukkumaan ja hoidan hommat sitten, kun olen parantunut. Kyllä niitä päiviä riittää. Ja jos maailma sattuisi loppumaan huomenna, kukaan tuskin keskeneräisiä hommiani kaipaisi.

Inspis ja tahmis

On se myönnettävä: jos yö menee hyvin heikoilla unilla, ei seuraavana yönä kannata luulla olevansa luovuuden huipulla, ei vaikka kuinka olisi hinkua saada jotain aikaiseksi.

Ihan mikä vain kelpaisi: korut, neuletyö, nettisivut, koreografiat… Olisi inspis saada jotain tehtyä.

Mutta pää on sumea ja olo tahmea. Eihän tässä jamassa mitään synny, ei ainakaan sellaista, mitä haluaisi joskus myöhemminkin katsella.

Nukkumaan? Joo. Huomisesta voi tulla tarmokas.