Sormiharjoituksia

Hyvä on, kai se on tunnustettava: kevättä pukkaa. Ainoat valkoiset pilkahdukset, joita keittiön ikkunasta näen, ovat suoraan ikkunan alla — katolta talven mittaan tippuneiden lumien jäänteet.

Tiet ovat kuivat, kävin jo viime viikonloppuna kesärenkailla Jyväskylässä. Pulkkamäki on kadonnut, tienpenkoista ei ole enää tietoa, pihanurmikosta näkyy jo yli puolet. Ensimmäiset muurahaisetkin ovat tehneet invaasion pesuhuoneeseen. Kyllä, näistä merkeistä ei voi erehtyä.

Inhoan kevättä. Loskaa, kuraa, lumen alta paljastuvia väsyneitä maisemia. Auringonpaistetta, joka saa pääni särkemään. Siitepölyjä, jotka tukkivat nenän ja saavat silmät kutiamaan. Takatalvia, jotka tekevät teistä taas liukkaita. Sitten alkaa helpottaa, kun joka paikka vihertää — mutta se ei olekaan minun mittapuuni mukaan kevättä, silloin ollaan jo kesän puolella.

Kuka antoi luvan keväälle tulla jo nyt? Viime vuonna mietimme, joudummeko kahlaamaan järjestämäämme itämaiseen iltaan talvikengissä, silloin ajankohtana oli 22.4. Nyt kuukautta aiemmin Jyväskylässä 7HT:n kurssiviikonloppuna kuljeskelin kevättakissa ja pikkukengissä.

Talvitakki jäi tekemättä (ensi talveen olisi reilusti aikaa…), talvikengät ostamatta, talviurheilut harrastamatta. Nyt pitäisi ehtiä mylläämään varastot läpi ja kaivelemaan välikausivaatteet, -päähineet, -käsineet ja -kengät. Missähän vaiheessa uskaltaisi pestä haalarit ja muut talviromppeet talviteloille?

hakusanoja kevät, talvi
| Lisää kommentti »