Sormiharjoituksia

Meillä on häkellyttävän siistiä.

Keittiön pöydällä on vain yksi saintpaulia, kynttiläkulho ja miehen läppäri (sekä tietysti diabeteksen hoitovälineet, mutta niitä ei silmä edes rekisteröi) – ei sanomalehtiä, paperivuorta eikä epämääräistä rompetta.*

Olohuoneen pöydällä on vain pieni halogeenipöytälamppu, muutama kynttilä ja pari kirjaa ynnä lapsen kamera. Ei helmivärkkejä, ei käsityötarpeistoja, ei leluja ja juoksevia tavaroita.

Kankaat, korut ja käsityöt on pistetty piiloon, lelut on kerätty, kirjat on siirretty kirjahyllyyn, postivuoret on kasattu (setvimättömäksi) pinoksi.

***

Ei huolta, tämä on vain väliaikaista. Huomenna tahi viimeistään ensi viikon aikana kankaat jälleen levittäytyvät ympäri taloa, helmet linnoittautuvat olohuoneen pöydälle ja lelut valloittavat suurimman osan lattiapinta-alasta.

Sitä paitsi siellä, missä edellä mainitut hyödykkeet ovat välivarastoituina, on ahdasta. Miten ison työhuoneen tarvitsisin, jotta mahtuisin siellä oikeasti tekemään töitä?

*Paperivuoreton keittiön pöytä voi olla poikkeus sääntöön. Jo yli kaksi viikkoa keittiön pöytämme on ollut reilusti aiempaa väljempi. Olkoon tavoitteenani pitää pöytä jatkossakin ihmisiä, ei postipinoja varten.

hakusanoja järjestely, keittiö, siivoaminen, työhuone
Ei kommentteja »

Keittiön pöytä on talon hermokeskus. Sinne kerääntyvät ihmiset, tärkeät paperit, olennaiset tavarat – ja koko joukko muutakin melkein olennaista.

Ainoa asia, mikä meidän pöydältämme puuttuu, on kissa. Koska taloutemme vahvuuteen ei moista ole koskaan kuulunut eikä ole tällä allergisuusasteella tulossakaan, joten pöydällä on siis kissankokoinen tila muille tarpeellisille härpäkkeille.

Pöydän vakiokalustus:

• insuliinikynät, paketti neuloja, omaseurantavihko ja kynä
• verensokerimittari, purkki liuskoja, pari ylimääräistä lansettikynää ja juuri nyt vielä paketinloppu lansetteja
• yksi läppäri olennaisine tarvikkeineen
• uusimmat paikallislehdet, mukaanlukien paikallinen ilmaisjakelulehti, josta vilaastaan lähikaupan mainokset
• talouspaperirulla telineessään
• muovitabletit, ostettu Tiimarista hyvin kauan sitten
• rehuja, tällä hetkellä saintpaulia (kukkii), yksi tunnistamaton kasvi ja 10 sentillä ostettu muratti – kahdelle jälkimmäiselle tarjottiin valohoitoa, mutta muratti ei näyttänyt siitä tokeentuvan (sen tilalle siirtynee kääpiösyklaami, josta maksettiin euro)
• talomme ainoa sisustuselementti: sydämenmuotoinen kulho, jonka sain noin 30 vuotta sitten lahjaksi – siinä poltan talvikaudella kelluvia kynttilöitä

Tällä hetkellä lisäksi

• kaksi korillista kynsilakkoja
• pari tuubia perusvoiteita
• allergialääkkeeni
• desinfiointiainetta ja Basibactia
• kynsiviila
• pinsetit
• lasten koulutodistuskansiot (joille voisin pikkuhiljaa keksiä jonkin järkevän paikan)
• perheenjäsenten mukit
• purkki hunajaa
• lasten digikamera (jolle voisivat keksiä paremman paikan)
• kanelipurkki (jolle on kyllä ihan omakin paikka)
• yksi kyltti (jolle ei ole vielä keksitty hyvää paikkaa)
• kasa lasten lehtiä ja muuta rompetta, joka toivottavasti häipyy ennen kuin ehdin kissaa sanoa

Kohta puoliin täytyy raivata vielä turvallista polttotilaa kynttilöille, eikä ole niin sanottua, ettenkö taas ajoittain tulisi siirtäneeksi tätä työläppäriänikin keittiöön. Siinähän se kissan kokoinen tila sitten menikin.

***

Tulossa jännittävä jatko-osa: työhuoneen pöydän arkeologiset kaivaukset nykypäivästä kohti esihistoriaa.

hakusanoja keittiö, pöytä, tarpeelliset, tavarat
Ei kommentteja »