Sormiharjoituksia

Lauantaina oli yrittäjän päivä, joka kuulemma on tulossa kalenteriin merkittäväksi teemapäiväksikin. Piti kirjoittamani siitä jotain älykästä, mutta en sitten jaksanut. Veto oli poissa.

***

Lauantaina olivat myös koululaisten urheilukisat. Kunnallisissa kisoissa kisasivat kaikki ala-asteen ja yläasteen oppilaat. Minun roolinani oli olla huoltojoukkoina sekä valokuvaajana. Kuljin siis painavan repun kanssa, painava kameralaukku olallani, villapaita päälläni (sillä aamulla kisoihin lähtiessä oli koleaa).

Huoltojoukkojen tärkeys näkyi viimeistään siinä kohti, kun diabeetikko havaitsi sokereita mitatessaan olevansa hypoilla, ja vielä oli pitkän matkan juoksu jäljellä. Siinä saikin hetken ihmetellä, millä sokerit nostetaan turvalliselle tasolle niin, että lapsi jaksaa vielä juostakin. Päädyimme pikanostatukseen siripirillä ja lakritsalla, juoksua varten tankattiin vielä myslipatukkaa – ja makkara. Jälkimmäinen ei kuulunut minun ravintosuunnitelmaani, mutta kun lapsi sitä hiniöitsi, arvelin, että se saattaisi itse asiassa olla hyväkin pitämään sokereita kohtuullisella tasolla juoksun ajan – ainakin rasvaa olisi sen verran, että hiilihydraattien imeytyminen vähän rauhoittuisi.

Eräs äiti seurasi vieressä minun hiilarilaskelmiani ja tankkausoperaatiotani. Hän tuli ääneen arvelleeksi, että joko tässä vaiheessa on noin tarkkaa ruokavalion kanssa. Vasta silloin tajusin, miltä minun hiilarilaskentani ja kellontarkkailuni saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa.

Selitin, että yritän saada diabeetikolle turvallisia sokeriarvoja pitkään juoksuun, ja kumpainenkin meistä huokaisi helpotuksesta – minä siksi, että en ole sellainen äiti, joka nipottaa lapsen ruokavaliosta mitallinkiilto silmissään. Omassa kunnianhimossa on riittävästi tekemistä, ei siihen enää tarvita ulkopuolista painostusta. Kunhan tulee turvallisesti maaliin saakka.

***

Viikonlopun kruunasivat kaksi tanssikurssia: Lauantaina pidin polttarikurssin naisjoukolle, tanssimme Shakiraa. Sunnuntaina oli vuorossa tutustumistunti, joka järjestettiin osana Naisvoimistelijoiden teemapäivää. Sali oli täynnä eri-ikäisiä naisia, jotka saivat vajaan tunnin paketin itämaista tanssia.

Kurssien pitäminen oli todella hauskaa, mutta lepopäivien puute on tuntunut kropassa. Talven mittaan saa olla tarkkana, että työiltojen vastineeksi tulee myös vapaapäiviä ja kehonhuoltoa.

hakusanoja disco oriental, itämainen tanssi, opettamassa, tanssikurssit, väsyttää, yleisurheilukilpailut
| Lisää kommentti »